Siis tarjouksessa ei tuota mainittu ja muutoinkin mittoja oli muuteltu. Kauppaa tehty sähköisesti, kyllä hyväksytyn tarjouksen ja kauppakirjan tulee olla saman sisältöiset.
Tarjous on sopimusta edeltävä oikeustoimi. Oikeustoimilain mukaisesti sopimuksen syntyminen edellyttää tarjousta ja tarjoukseen annettua hyväksyvää vastausta. Sopimus syntyy siis, kun on annettu tarjous ja tarjoukseen hyväksyvä vastaus.
Tarjous tulee tekijäänsä sitovaksi silloin, kun tarjouksen saaja on saanut sen sisällöstä tiedon. Lähtökohtaisesti tarjous sitoo antajaansa ja tarjouksen tekijä vastaa myös tarjoukseensa tulleista virheistä. Tästä lähtökohdasta voidaan poiketa vain erityisestä syystä.
Älkää nyt hyvät ihmiset elätelkö ajatusta , että rinnan korkeudelta kahdeksan senttinen puu olisi erityisen kysyttyä. Ei kelpaa edes energiaksi . Sen kokoluokan riukujen käsittelyyn tulee niin iso hitalappu kupeeseen , että kaupat toteutuvat aniharvoin.
Hakkeen laatu on ollut energiantuottajien yksi ongelmista ja ongelman juuret ovat liian pieniläpimittaisesta puusta tehdyssä hakkeessa . Hävikki on iso , polttoarvo kuivatettuna huono ja korjuukustannukset kestämättömän suuret.
Pohdintaan voisi ottaa ajatuksen pienimmän kauppakelpoisen puun minimimitoiksi . Läpimitta rinnan korkeudelta olisi vähintään 10 cm ja ainespuuosan pituus vähintään 5 metriä. Näin tulisi joku tolkku riukumetsien tarjontaan. Eivät olisi vielä liian isoja sittenkään. Keskitilavuusvaatimuksenkin voisi huoletta nostaa 80 litraan , jonka kokoluokan alittavasta pustosta alettaisiin maksaa selkeästi alempaa hintaa korjuukustannuksiin sidottuna.
Eiköhän kauppakelpoisuus synny markkinoilla ostajan ja myyjän välisen sopimuksen perusteella. Jos ostaja tarjoaa summan, jonka myyjä hyväksyy, puusto on kauppakelpoista.
Itse kyllä pyrin raivausvaiheessa siihen, että ensimmäinen koneellinen harvennus olisi vähintään normaalin ensiharvennuksen kokoluokkaa, samoin kertymä. Meneekö kuiduksi vai energiaksi, sen ratkaisee ostajan ostohalukkuus.
Juuri näin. Alle 8 cm puu sopii kyllä omatoimi hakkaajalle mutta urakointiin se on liian pientä. Korjuukulut ovat kohtuuttoman suuret. Mutta jos kauppa on näistä tehty niin ostajahan maksaa korjuun mikäli taksataulukoita löytyy noin pienelle puulle.
Saatavan pölkyn tilavuus 12-20 litraa. Ei löydy taulukosta. Ostamalla vähän järeämpi väljennys keppimetsän kupeeseen saa yhtiö pestyä kätensä tästäkin ongelmasta . Keskitilavuus nousee , mutta riukuongelma jää yrittäjän harmiksi.
Jos keskitilavuus nousee normitasoon, niin se kompensoi pienten riukujen teonkin kun tehdään vastaavasti isompia puita myös. Mikä riukuongelma se on jos keskitilavuus yltää kuitenkin hyvin taksataulukolle ? Siitä saa tekijä paremman korvauksen /kuutio kuin isomman puuston hakkuusta.
Ei ole kyse pelkästään pienuusongelmasta. Yleensä keppimetsät ovat myös tiheitä ja tilanpuute hidastaa työskentelyä. Lisäksi ohuet rungot ovat usein mutkaisa eivätkä kestä käsittelyä. On arkipäivää , että moton yläterä viistää ohuen rungon mutkasta poikki metrin syötön jälkeen , jolloin 2 metriä mittaamatonta puuta lentää lepikkoon eikä rungon loppuosasta saa enää mitat täyttävää kuitua. Joukkokäsittelyssä ongelma kertaantuu ja pahimmillaan kolhitaan sinne tänne sinkoilevilla puunpätkillä kasan vierellä olevat kasvatettavaksi ajatellut puut.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.