”Törkeimmissä tapauksissa on maahan kaatunut kymmeniä kuutioita kuitupuuta hehtaarilta.”
Ostaja on kuitenkin korjuun hinnoitellut niin, että tuollaisia raippoja ei ole, vaikka latvaläpimitan mukaan tuosta kuitua tulisikin. Järeämmät rungot voidaan katkaista tuosta, mutta kun kyse on koko rungosta, joka juuri ja juuri menee kuidun mittoihin, se vaikuttaa moton työtehoon. Siten kyse ei ole siitä, että maahan kaatuu esim. 30 m3 kuitupuuta, jonka arvo on 12 € x 30 m3/ha = 360 €. Kyse on siitä, että jos ostaja nuo korjaisi, kuitupuun hinta olisi esim. 8 €/m3 ja se laskettaisiin kaikelle leimikosta kertyvälle kuitupuulle. Jos kertymä olisi vaikka 70 m3, alenisi kantorahat 4 € x 70 m3 = 280 €.
Tämä nyt vaan on asia, mikä myyjän on metsän hoitoa suunnitellessaan ja tarjouksia vertaillessaan ymmärrettävä. Vaikuttaa siltä, että jos kuviolta kaatuu raivauksessa maahan riukuuntunutta puuta kymmeniä kuutioita, homma ei ole ollut millään tavalla hallussa moneen vuoteen. Ja millainen puusto raivauksen jälkeen edes jäi jäljelle, jos noista muutaman litran rungoista tulee kymmeniä kuutioita puuta.
Valitettavasti nuo riukukoivikot ovat yleensä monen tekijän summa. On tehty laillinen esim. männyn istutus. Sitten onkin hirvet tuhonneet männyt mutta rikottu maa on ottanut hiestä ja korvannut tyhjän tilan. Jos tuota ei välillä mo huomioi se jääkin pahasti riukuuntuneeksi. Mutta välillä kertaharvennus jo auttaa asiaa ja sekin useimmiten hiukan rehevähkö notko antaa ensiharvennukselle oman rahallisen etunsa. Jota ei tullut alkuperäisajatuksesta. Jos tuota ei motolla jatkoharvenneta sehän menee pilalle vaikka ajatus oli saada siitä metsä sekametsän osana. En kyllä hyväksy liian roimaa mittavaatimusta. Ensiharvennushan on tarkoitukseltaan myös metsänhoidollinenkin ja hintatasossa on siinä otettu huomioon hiukan työläämpi teko. Ja jos se runnotaan vain maahan syyllistytään metsän raiskaukseen ja voi olla asiaa lakitupaaan.
Aukko jossa harvakselataan pystyssä nuo alle 10cm rinnankorkeusmitan puut jos ei yli ajettu, eli ollaan lähtöpisteessä, raivuuta taasen riittää. Hakattu alue oli raivattu ja suht nätti koivikko, siis voipi olla jotta tuolle kuviolle ei koskaan järellistä metsää. Kuvio on kolmeen kertaan istutettu n.40v sitten , ensin koivu, hirvet söi, sitten mänty, hirvet soi, sitten kuusta, boorin puutos. Kaikkia puulajeja kuviolta löytyi, isompaa ja pienempää, kuitenkin pääasiassa koivua.
Gla:”Ostaja on kuitenkin korjuun hinnoitellut niin, että tuollaisia raippoja ei ole, vaikka latvaläpimitan mukaan tuosta kuitua tulisikin. Järeämmät rungot voidaan katkaista tuosta, mutta kun kyse on koko rungosta, joka juuri ja juuri menee kuidun mittoihin, se vaikuttaa moton työtehoon. Siten kyse ei ole siitä, että maahan kaatuu esim. 30 m3 kuitupuuta, jonka arvo on 12 € x 30 m3/ha = 360 €. Kyse on siitä, että jos ostaja nuo korjaisi, kuitupuun hinta olisi esim. 8 €/m3 ja se laskettaisiin kaikelle leimikosta kertyvälle kuitupuulle. Jos kertymä olisi vaikka 70 m3, alenisi kantorahat 4 € x 70 m3 = 280 €.” Olisikoha tuollaisessa riukuuntuneessa koivikossa mitään muuta vaihtoehtoa? Tehtäisiin koko savotta energiapuuksi, koska raivauksen jälkeenkään ei tuollaisessa riukuuntuneessa koivikossa ole järeys hyvin suuri. Puuta saataisiin huomattavasti enemmän. Tai raivattaisii varovammin, ja odotettaisiin muutama vuosi, että jäljelle jääneet puut vielä järeytyisivät.
Millainen puusto siellä oli, jos raivauksen jälkeen oli tarkoitus motolla harventaa?
Pelkkiä huonoja vaihtoehtoja joka tapauksessa on tarjolla, kun ainakin 10 vuotta on metsää hoidettu väärin. Jos kyse on omistajanvaihdoksesta, ei asialle muuta voi kuin hinnoitella kuvio oikein. Puuston iän ja määrän perusteella hinnoiteltuna tulee maksettua ylihintaa, koska järeytyminen on hidastunut oleellisesti.
Harventaahan tuollainen täytyy ja mahdollisimman nopeasti. Nähdä pitäisi, mutta itse tasapainoilisin harvennuksen ja osittaisen raivauksen välillä. Toisessa on vaarana lumituhot, toisessa kasvun elpyminen hidastuu entisestään, eikä muutaman vuoden odottelu tuosta motokelpoista leimikkoa tee. Riippuu tietysti kuvion koosta, lämmitysmuodosta ja muutamasta muustakin seikasta, mutta itselle polttopuiksi tekeminenkin on yksi mahdollisuus.
Keskustelu kuitenkin lähti sopimusehdoista. Jos tällaista kohdetta aikoo käsitellä koneellisesti, on syytä lukea sopimusehdot. Vain se on varmaa, että jos niitä ei lue ja siellä on vaatimus ennakkoraivauksesta 8 senttiin, pieleen menee. Silloin syyllinen ei löydy ostopuolelta, vaan myyjästä. Kauppa pitää tehdä muilla sopimusehdoilla. Esim. mhy:n korjuupalvelun kone on tuossa hyvä vaihtoehto ja puut myydään tienvarsikaupalla energiapuuksi.
Kyllä Jeessi on polttanut sillat Metsänhoitoyhdistykseen päin. Onkohan siellä tapahtunut jotain seksuaalista häirintää, vai onko niin, että on vaan Hybridihaavan kasvatuksesta tullut riita / sota? ?
”Kyllä ne e-puun ostajat käy ihan omilla koneillaankin ne tekemässä.”
Varmasti näin, eikä se riipu suhteista mhy:hyn vaikka Jätkän mielikuvitus nuokin osaa kytkeä toisiinsa. Vaihtoehtoja tuollaisen kohteen käsittelyyn on yleensä olemassa. Niistä vaan valitaan tilanteeseen (kuvion koko, muiden kuvioiden käsittely, markkinatilanne yms.) sopivin. Mutta Stora Enson raivausvaatimuksen mukainen käsittely tai vaatimuksen moittiminen ei ole vaihtoehto. Ainakaan hyvä sellainen.
Tottahan se on, että ei tuota läpimittavaatimusta ole pakko hyväksyä. Olisi kuitenkin reilua, että mahdollinen ostajaehdokas kertoisi ymmärtämättömälle maanomistajalle muutkin vaihtoehdot. Esim. korjuu energiapuuksi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.