Muutama riuku/ha ei tarvitse mitään ennakkoraivausta. Se kuitenkin maksaa sekin, jos metsuri joutuu kävelemään leimikon läpi vaikka varsinaista tarvetta ei olisi. Nuo ryteiköt on asia erikseen.
E-puuta aletaan käyttää luultavasti entistä enemmän tulevaisuudessa. Jollain pitää lämmittää, kun turpeen käyttöä vähennetään. E-puu rangasta, ja varsinkin jos korjataan kokopuuna, pitäisi kuitenkin saada kantohintaakin enemmän kuin 0-3 € , että se korvaisi aikaistetun harvennuksen haitat.
Pystykaupassa voi neuvotella myös kuitupuun latvaläpimitan itselle mieleiseksi ei tarvitse d 1,3 mittaa soveltaa.Ei ole energiapuulle täällä ihmeemmin kysyntää.latva kuidulla min.lpmitta 5 cm ja normihinta niin pysty-kuin hankintakaupoissa. Kauppaehdothan neuvotellaan myyjän ja ostajan kesken ,meillä ainakin poiketaan yleisistäehdoista;rahoitus,hakkuuaika,varastointi myös neuvoteltavissa olleet tähän saakka.Useasti hakkuuaika vuosi,jos keliolosuhteet huonot ,neuvotellaan jatkoajasta,samoin varastointi,kyllä puu kulkee.
Juu olishan sitä voinu neuvotella, mutta kun on ns. kaupunkilainen metsänomistaja, niin toimitaan tarjousperusteella ja hyväksytyssä tarjouksessa ei tuota 8cm mittaa ollu asiasta sain kuulla ensimmäisen kerran motourakoitsjalta hakkuutyömaalla käydessä. Jos tuo mitta olisi tiedossa ollu, olis kuvio mahdollisesti jätetty hakkaamatta, tiedän kyllä mitä metsässäni on vaikka asunkin kaupungissa, tosin sitähän tuo ”metsäasiantuntia” ei tiennyt.
Onkohan nyt joltakulta jäänyt jokin asia ymmärtämättä? Se en kyllä ole minä.
Kuitupuulla on ain aollut ja on vastakin minimiläpimitta ja se kai yleensä on mainittukin kauppakirjassa.
Se vaan on yleinen käytäntö, että tyvipölkystä täytyy saada vähintään nimellis-minimimittainen pölkky – taikka pidempi.
Jos pituus pitää olla väh 3 metriä ja minimiläpimitta on 7 senttiä kuoren päältä, niin se vetää melko lähelle kahdeksaa cm D1,3 metrissä. Sitä ehtoa ei mielestäni tarvitse kirjata kauppakirjaan, se on lähinnä määräys hakkaajalle ja vain konehakkuussa.
Kuusikuidussahan on ollut minimi 8 cm, eli siitä pienempi menee havukuituun.
Tyypillinen tapaus jälleen. Hoitamattomassa metsässä harvennushakkuut on ajoitettava kymmenen vuotta myöhempään hoidettuun metsään verrattuna. Tähän törmätään vähän väliä ,kun edessä on ensiharvennuksen asemasta vasta taimikko. Harmillisinta on ,että moto viedään palstalle ja vasta kuljettaja toteaa tilanteen. Monella muulla olisi ollut mahdollisuus selvittää palstan tilanne sitä ennen.
Kauppaa tuskin tehdään rinnankorkeusläpimittojen mukaan paitsi silloin, kun on kyseessä oikeat pylväät, mutta siinä kyllä koitakin vaatimuksia on kapenemiselle ja pituudellekin.
Kyllä varsinki kuitupölleissä on minimiläpimitta ollut tärkeäkin arvosteluperuste kauppaa hierottaessa.
Stora ensolla oli ainakin jossain vaiheessa ennakkoraivausohjeena, että kaikki rinnankorkeudelta alle 8 senttiset puut kaadetaan maahan. Meillä päin on ollut tietääkseni lähes kaikilla yhtiöillä ollut koivun , männyn ja sellukuusen minimiläpimitta 6 senttiä. Paremman kuusikuidun minimi 7 senttiä. Riukuuntuneessa koivikossa tuosta d 1,3m=8cm rungosta saa helposti viisi metriä pitkän kuidun ja vielä kolmosen lisäksi. Muutama tuollainen on tullut raivattua ja jälki on hirvittänyt, mutta minkäs teet. Törkeimmissä tapauksissa on maahan kaatunut kymmeniä kuutioita kuitupuuta hehtaarilta.
No mitä tapahtuu kun ketjutettu motoyrittäjä hakkaa kahtavuoroa tammikuussa sumussa, hyvä kun päivällä näkee, ja ei ohjeita mitä tehdään. Ei olisi pitänyt tehdä mitään tällä kuviolla.
Kyllä se ainakin täällä on riittänyt 6cm:iä rinnankorkeusmitalla raivaus. Eikä ole kyllä kertaakaan tullut sanomista vaikka varmasti silmä joskus heittää ”kotiinpäinkin” eli jää hiukan joku laihempikin moton riesoiksi. Mielellään tuntuvat koivua kaatavan, hiukan liiankin mielellään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.