Reimalta kysyisin , mistä pitäisi olla katkera ? ”Luopuminen” sisälsi niin paljon myönteistä vastapainoa , että sekuntiakaan ei ole tarvinnut ratkaisua katua.On jäänyt aikaa perheelle ja nuorison harrastuksien ja koulutuksen tukemiseen .Velaton asunto ihmisten ilmoilla järvenrannalla ei ole myöskään ollut lainkaan hassumpi sijoitus.Se rakennettiin , kun maatila myytiin. Jokainen on varmasti seurannut , miten maaseudulla nykyisin yleisesti menee. Kannattavuuskäyrät sojottavat tanakasti kaakkoon useimmilla tiloilla.

Muta tuohon pieniläpimittaisuuden ongelmaan. Kyseisen läpimitan risuilla ei energiapulaa ratkaista . Järeyttä tarvitaan reilusti lisää , jos tavaraa aiotaan korjata taloudellisin perustein ja niin , että haketettavaa tulee tarpeeksi. Sertifikaatti edellyttää , että koko ketjun on toimittava kestävästi sekä talouden , että sosiaalisuuden osalta. Suomeksi sanottua persnettoa ei saa tulla ketjun toimijoille missään vaiheessa. Näin valitettavasti on tähän asti käynyt liian monelle.

———

Nyt olisi Metsälehdellä oiva tilaisuus laatia vertailu eri kasvatustapojen tuloksista . Taimikostahan todettiin , että euron sijoituksella taimikonhoitoon saadaan kolme takaisin . Nyt voisi vertailla , mikä on hyötysuhde energiapuukauppaan sotkettujen kemeroiden kohdalla.

——-

Muutama energiapuusavottana korjattu leimikko on osunut kohdalleni jo toiseen käsittelyyn. Niitä työstäessäni olen joutunut toteamaan ,että ollaan miltei lähtötilanteessa. Palsta on pahuksen peitteinen ja lehtipuukuitua /energiapuuta lähtee toisellakin kerralla jopa vain alle 50m3/ha ja päätehakkuukertymä tulee jäämään  maksimillaan 150 mottiin .Suuri osa  tulee olemaan kuitua . Kerran riukuuntunut on aina riukuuntunut .  Jotain myönteistäkin on nähtävissä . Sellutehtaille riittää jalostettavaa.

Kun e-puun hinnat lähtee tästä nousuun, niin koneitakin aletaan  kehittää ja varustaa paremmin hommaan sopivin lisävarustein.    Puun energiasisällön mukaan kiinto puuta sis. 2 MWh:n kahtapuolen  energiaa. (Koivulla eniten) .  Se on  n. 40 €;n arvoinen paketti voimalaitoksen pihassa käyttökunnossa.   Rankapuusta maksetaan kantohintana energiasisältöön nähden naurettavaa jotain 0- 3 €/k-kuutiohintaa ilman Kemeraa .  Korjuu kustantaa liian paljon , haketus muutaman euron motilta, kaukokuljetus samoin.  Esim. e-puupuimuri Fixteri ei toiminut;  liian kallis investointi .  Mutta jokin sitä edullisempi koneketju yhdistettynä e-puun hinnan nousuun voi hyvinkin toimia.   Päätehakkuuseen sopivalla motolla isoine kourineen ei ole mitään järkeä mennä rankapuita puimaan.

Kemeralisä energiapuulle on  200 € -verot / min. 35 m³ /ha . Eli 4 €/ k-kuutio. Siitä voi laskea paljonko tuottaa Kemeraraha sijoitus lisätuloa valtakunnalle , kun laskee paljonko 35 k-m³:sta saadaan haketta ja siitä energiasisällön mukaan sähköä. N. 70 Mwh energiaa ,hyötysuhde vaikka 85 % –> 2400 € /ha:n  puut. Mo:lle 105+140 €, korjuu 700 € , haketus ~ 200 € , kaukokuljetus ~ 210 € .  Laske suorittava itse loput.  Valtion saamat verotulot eri työvaiheista voi lisätä verotuloihin.  (sähköverot = n. 2,8 sn /kWh)

(Vinkiksi : jo sähköverojen tuotto  on n. 1660 € .)

Uskon että energiapuu nousee heti kun hinta on kohdallaan. Ennen yksikköhintaa parannettiin kemeralla. Kun kemera ohjeisto muuttui niin kuutiohinta laski ja samalla loppu e puun teko. Meilläkin oli silloin tehokas kalusto joukkokäsittelyineen ja e puuta tehtiin paljon. Yhtäkkiä se loppu ja kalusto vaihdettiin toisiin. Toinen on teollisuus joka kaikin keinoin yrittää kieltää ainespuun polton.

Olishan tuo fikserikin varmaan toiminut jos leimikoita olisi ollut. Fiksteriä meni aikoinaan hyvin ja niillä oli töitä. Energiapuumi kun lopahti tukien poistuttua niin romuksihan ne meni.

Fiksteri  oli Fiksu vekotin. Sen ainoa heikkous oli, että tuottavuus jäi liian pieneksi. Kylläpä ne sätkäkoneet taitaa olla jo museon portinpielessä. Toisaalta sen, joka on erehtynyt sellaisen hankkimaan, on kuitenkin yritettävä jotenkin sillä hankkia edes sen verran, että pääsisi siitä rehellisesti eroon.

Yksi konekuski osti Farmi-tracin – aika vähän käytettynä. Minä varoittelin häntä, mutta hän sanoi, että kyllä hän pärjää sillä, kun se oli niin halpa!!!!!

Puolen vuoden kuluttua hän oli vahvasti eri mieltä. Ei saanut omiaan pois.

Se ei ollut fiksu vekotin. Se ei kestänyt käyttöä. Olihan se mahtava vehje paksun lumen aikaan. Ilman lunta alkoi pyörät sinkoilemaan, kun kannokossa yritti mennä.