› Keskustelut › Metsänhoito › 75% Suomen metsistä jatkuvaan kasvatukseen

Esillä 5 vastausta, 81 - 85 (kaikkiaan 85)
1 2 3 … 7 8 9
  • Planter 3.9.2020, 13:07

    Omia havaintoja:

    Eivät mäntytaimikot ole vhp-mieliruokaa, mutta kyllä tuossa yhdessä saaressa pistivät 3 ha istutustaimikon poskeensa, kun ei oikein muuta ollut. Ainakin meillä oli talvella mustikkavarvusto parturoitu aika lyhyeksi, se näytti kelpaavan paremmin kuin mänty.

    Ei katkaise yli puolen sentin vahvuista männyn päärankaa kuten hirvi (kesällä kyllä lehtipuista, kun riipivät oksia, voi rankakin katketa). Ongelma on, että ruokapulan iskiessä nyppivät ihan pieniä männyntaimia, jotka pensastuvat ja monilatvaistuvat. Isommista taimista valikoidaan alle 3mm vahvuisia vuosikasvun kärkiä. Pukit merkkaavat reviireitä, kuten metsäkauriit, kuorimalla taimia.

    Otsikon aiheeseen mennäkseni. En suosittele jatkuvaa kasvatusta valkohäntäpeuroille. Aukko, eli kaikki pois kerralla olisi suositeltava menetelmä.

    p

    tamperelainen 3.9.2020, 14:46

    Planterilla hienot kuvat.En ole tiennytkään ,että tuo pikkupuiden nuhjaaminen on myös reviirin merkintää.Lehtikuusen ja männyn rungot tuntuu ainakin kelpaavan siihen touhuun

    Planter 3.9.2020, 15:17

    Menee taas vähän aiheesta sivuun, mutta valkohännällä on hajurauhanen kuvan osoittamassa paikassa. Uros merkkaa sillä reviirin rajoja, kun sarvetkit on välillä päässä, niin kahnausta syntyy puihin ja taimikon omistajan kanssa.

    buck rubbin

    Puuki 3.9.2020, 15:49

    Olisikohan tuo merkkaus vienyt yhden lehtikuusen taimen jonka jätin taim.hoidossa ja suojasinkin kepeillä talveksi lumelta. Keväällä oli kuitenkin taimi kuorittu ympäriinsä puolivälistä n. 40 cm matkalta.

    Viime keväänä, kun maat oli vielä jäässä ja ruoka vähissä metsän eläimiltä,  metsäpeurat liikkui paljon etsien luppoa ja jäkälää.  Tienvarresta oli metsäpeura kalunnut pinehkön mä-taimen puhtaaksi kuoresta n. 60 cm matkalta ja syönyt latvan.  Siinä oli ehkä merkkaus ja välipala tullut yhdellä kertaa.

    Planter 3.9.2020, 18:50

    Ruotsalaiset tutkijat ovat tehneet perustutkimusta tavoitteenaan juurikääpää paremmin kestävä kuusi. Läpimurto tutkimuksessa saatiin, kun juurikääpää paremmin sietävälle kuuselle löytyi geenitason selitys.

    ”He onnistuivat tunnistamaan juurikäävän kasvua hidastavan geenin. Se toimii aivan vastaavalla tavalla kuin veriryhmän tai silmänvärin määrittävät geenit ihmisellä”, sanoo tutkimusprofessori Jarkko Hantula Luonnonvarakeskuksesta.

    Kyseinen geeni on siitä hyvä, että se vaikuttaa jälkeläisissä, vaikka se olisi periytynyt vain toiselta vanhemmalta.

    Hantulan mukaan geeni ei estä juurikäävän leviämistä, mutta se hidastaa sitä. Rihmaston leviäminen kuusessa hidastuu 27 prosenttia, mutta todellisuudessa lahovauriot vähenevät enemmän, kun sienen matka juuristosta tyvitukkiin hidastuu.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarkkohantula/255512-avohakkuukielto-ja-juurikaapa/

    Tutkimusprofessori Jarkko Hantula uskoo, että meillä on piankin käytössä juurikääpää paremmin sietäviä kuusentaimia ja -siemeniä.

Esillä 5 vastausta, 81 - 85 (kaikkiaan 85)
1 2 3 … 7 8 9