Keskustelut Metsänhoito 75% Suomen metsistä jatkuvaan kasvatukseen

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 85)
  • Puuki

    Herlin talousmiehenä on varmaankin oikeassa siinä, että talousympäristössä, jossa hän toimii ja kvartaali on neljännesvuosi, avohakkuun jälkeiset uudistamiskustannukset ovat ”järjettömät”:

    Noinhan se varmaankin menee talousmiehen ajatuskuvio.   NNA-laskelmissakin yleensä unohtuu mm. jk-metsän jäävän puuston arvo, th-kulut  ja niiden aiheuttamat nettokulut suhteessa päätehakkuuseen.  Joskus voi olla valmiina niin hyvä ja jatkokasvatukseen sopiva alikasvos, että jk:kin kannattaa mutta ei se ole välttämättä kovin yleistä. Ja koska asiaan vaikuttaa lisäksi  monet muutkin ( n. 7 x täälläkin jo läpikäydyt)  seikat, niin edelleen kannattaa suhtautua varauksella markkinamiesten mainoksiin.

    Mettämakuri

    Mitä lienee nuo herliinin tilan kasvupaikat jossa kokeilee jk: ta ?

    Kalle Kehveli

    Jk:ssa ei ole otettu huomioon hirvieläimiä, jotka parturoivat taimikon todella tehokkaasti. Jaksollisessa kylvetyssä taimikossa jää yleensä edes vähän kasvatettavaakin.

    Gla

    Jk:ssa nimenomaan on huomioitu hirvieläimet. Eihän alikasvoksena kasva muu kuin kuusi.

    A.Jalkanen

    Herlin: En ottaisi näitä asioita esiin, ellen olisi varma, että tuleva tutkimus osoittaa hiili- ja ravinnekadon suuruuden.

    Herlin vaikuttaa tekevän päätöksensä tulevien toivetutkimusten varassa, eikä pohjautuen nykyiseen parhaaseen mahdolliseen tietoon.

    Kalle Kehveli

    Kuusi kasvaa kovin huonosti kuivilla kankailla ja muut taimettuu huonosti.

    Visakallo

    Herlinin metsäsuunnitelmat menevät uusiksi, kunhan kunnon tuulen myräkkä osuu hänen maidensa kohdalle.

    Tolopainen

    Tänään kävin pienen metsäkierroksen aika hämmästyttävää miten toissa vuoden harvennuskaan ei erotu maisemassa. Metsää on kuin seinää, ei ehdi hakata niin paljon puskee uutta.

    Visakallo

    Tee Tolopainen niin kuin minä. Kolme motoa kun on yhtäaikaa metsässä, niin pysyy hakkuut vähän paremmin kasvun perässä.

    Planter

    Tuolla edellä oli linkki ”Metsät” kartanon metsiin. Siinä oli yksi kuvakin. Siinä näkyy tyypillinen tilanne, lehtipuun taimet jäävät alle parin metrin mittaisiksi. Koivusta tulee puska, haapa ja pihlaja kalutaan tasalatvaisiksi metrin mittaisiksi pensaiksi. Haapa on sisätä ruskea ja laho jo sen kokoisena. Kartanon mailla tavoitellaan monimuotoisuutta.

    Kartanion tilukset kuuluvat hirvitalousalueeseen, jossa hirvitiheystavoite on 5,5 / 1000 ha ja todellinen tiheys suurempi, eli Suomen suurin. Männyn kasvatuksen suhteen tiluksilla on oleellista hirvien käytös talvella.

    Kyseisestä saaresta on tiedä, miten hirvet käyttäytyvät, pysyvätkö saaressa vai siirtyvätkö matereelle, jos pysyvät saaressa, voi männyn kasvatuksen unohtaa. Kantavaa jäätä on harvoin. Kolmella muutaman sadan metrin uintimatkalla pääsee matereelle, mutta siellä vastassa on asutuskeskuksia ja lopulta moottoritien riista-aita. Toiseen suuntaan pääsee runsaan kilometrin uitimatkalla suoraan laajemmille paremmille ruokamaille, se taittuu tarvittaessa hirviltä helposti.

    Miksi tällä ja toisella rannikon naapurihirvitalousalueella on Suomen tiheimmät hirvikannat ja tavoitetiheydet. Olen joskus kysynyt Lukelaiselta, vastaus oli, ettei sille ole mitään perusteita.

    Suomen rikkaimmat miehet ovat ostaneet täältä rannikolta isoja vanhoja kartanoita ja ansiokkaasti kunnostaneet kulttuuriperintöä, se on hieno asia, muilla ei siihen olisi varaa.

    Näillä rikkailla isoja kartanoita ostaneilla miehillä on ruotsinkielinen sukunimi ja he ovat innokkaita hirvenmetsästäjiä. Yhden omistajasuvun kantaisä on UPM:n hallituksen puheenjohtaja. Taimikkotuho ja siitä johtuva viallinen halpa kuiduksi menevä tyvipölkky ei taida nostattaa heissä kielteisiä tunteita samassa määrin kuin kaato, saalisvarmuus ja tiheä hirvikanta tuovat mielihyvää? Myös alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajalla on ruotsinkielinen sukunimi ja hän on tietysti intohimoinen hirvenmetsästäjä.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 85)