Katselin vanhoja asiakirjoja. Tehokkaita olivat entiset metsurit pokasahoineen ja hevosineen olleet.   Ei ollut metsänkasvu pysynyt tahdissa mukana.  Metsien hakkaaminen oli ilmeisestikin aloitettu laajemmassa mitassa 1860-luvulla, jolloin Kymijokisuuhun syntyi sahakeskittymä.  Vuoteen 1933 mennessä oli päästy tilanteeseen, jossa puuta oli n  50 m3/ha, mistä 4,8 m:n 6-tuumaisia tukkipuita oli hehtaarilla 28,2 kpl ja järeämpiä peräti 7-tuumaisiakin 4,4 kpl.  Tukkipuuta siis peräti n 4 m3/ha.

Nyt meillä on tukkipuuta ainakin 80 m3/ha ja kokonaispuumäärä n 150 m3/ha.  Aika heikkoa sakkia nuo nykypäivän motokuskit, kun eivät pysy puun kasvun tahdissa.

Timpan 1800-luvun havaintoihin jatkaen: juuri tuosta metsien vähyyden havainnosta lähti Suomessa liikkeelle metsävarojen inventointi ja sen jatkoksi määrätietoiset toimet jotka johtivat metsävarojen kasvuun. Tahtotilaan varmasti vaikutti sekin, että metsäteollisuus alkoi kehittyä samaan aikaan jolloin metsien arvo kasvoi.

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000006618763.html

”Suomi on esimerkki maasta, jossa metsävarojen kutistuminen onnistuttiin pysäyttämään. 1800-luvun kuluessa kestämätön maankäyttö, metsäpalot ja nouseva metsäteollisuus aiheuttivat metsäkatoa niin paljon, että 1900-luvun alussa katsottiin tarpeelliseksi selvittää valtakunnan metsien tila tilastollisella inventoinnilla, joka oli yksi maailman ensimmäisistä.

Tuolloin aloitettujen inventointien ansiosta Suomi pystyi suunnittelemaan metsäpolitiikkaansa niin, että metsäkato saatiin pysäytettyä.

Sadan viime vuoden aikana Suomen metsävarat ovat 1,7-kertaistuneet. Vaikka näin jälkikäteen näkee, että tuolloin tehtiin myös virheitä, Suomella on silti hyvää kokemusta jaettavaksi. Voimme näyttää mallia siitä, kuinka tietoon pohjautuvilla järeillä päätöksillä voidaan pysäyttää metsien tilan heikentyminen ja tehdä täyskäännös.”

On ollut meillä Kymessä  jo älyä ja osaamista pitkään. On myyty arvopuut päältä ja jätetty alustaimikko 50 m3 sotkematta  ja myös 15 – 17 cm sellut säästetty . Seuraava tukin jatkuvaa myynti on ollut 16 vuoden kuluttua   ilman aukkojen istutuksia  ja 50 vuoden  rahatonta kärvistelyä.  On aivan oma asia pitääkö puunsa metsässä vai muuttaa ne rahaksi.

Oli kyse tuosta 1860 luvun metsästä.   En vertaa  Timpan tavoin omaan metsääni jos on kyse vieraista kasvuista joita tuossa 1860 luvun tiedoissa ei ollut mutta ovat kuitenkin johdettavissa ja haettavissa historiasta.

Meillä tyhjänä kulkeva  linja-autokaan ei tuota.   Aikamoisia taikureita  ovat insinöörit.

Kotitarvekäyttöön kului 1800 luvulla ja sitä ennen valtavasti puuta. Esim silloisen aitaussäännön mukaan viljelykset oli aidattava ja karja sai kulkea vapaana. Johti siihen että Suomessa oli siihen aikaa aitoja enemmän kuin koko muussa Euroopassa yhteensä.  1921 sääntö muutettiinkin toisinpäin.
kun puut uhkasi loppua.Karja määrättiin suojattavaksi aidalla ja pellot sai kasvaa vapaasti. vähän myöhemmin keksittiin sitten piikkilanka, mitä sitten vedettiin kaikille rajoille ympäri metsiä missä karjaa laidunnettiin.