Keskustelut Tekniikka 550 xp

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 289)
  • 550 xp

    Merkitty: 

    Bongasin tuolta Facebookista 550 xp kokemuksen . Saha kolme vuotta vanha eikä ollut sahurin mukaan paljon sahattu. Sitten oli käynyt näin ..”550 xpg antautui mykäksi täyskaasulta rilinän kera”. Saha oli viety huoltoon ja syyksi todettiin että kiertokangen alapäästä laakeri pettänyt.

    Sitten oli annettu sellainen selitys että sahauskauden välissä kertyy kosteutta ja siinä olisi osasyy laakeririkkoon . Kuka ostaa tämän selityksen ?  Vai olisiko tälle joku järkevämpi teoria olemassa ? Ja tässä nyt ei koiteta mustamaalata mitään sahamerkkiä eikä mallia.

  • Tolopainen

    Huski on kuulemma hyvä menemään puuhun, mutta pirun vaikea  saada sieltä alas. Pitäisi olla hyvä, saha, mutta kun ei pelaa ei pääse testaamaan.

    saha1

    Pidän hieman alle max kierrosten ja säätö pysyy hyvänä ympäri vuoden, ei mene laihalle ja voimaa on.

    Korvalla saa yleensä muutaman satasen sisään säädettyä tutut sahat/raivaussahat, trimmerit ( jos kokemusta).  Mutta kierroslukumittaria ei voita mikään koska voi laittaa aina arvot kohdalleen ja todeta että pysyy. Ja myös tarvittaessa kertoa toiselle mitkä ne on. Olen ostanut useamman ammattisahan jotka on tulleet minulle liian laihalle säädettynä, esim viallisena ja pienilla puristuksilla.

    Tietysti kaikki ”metsurit” ei tiedä mistä saha saa voitelun ja miten tärkeä polttoaineen mukana olevan öljy on sahalle, mutta ei niille maha mitään.

     

     

     

     

     

     

    Jätkä

    saha1:”-

    ” Metsälehden testissä ollut Husqvarna 440, hävisi kiinalaiselle Jonköpingille leikkuunopeudessa yli 20%, kierrokset kuormitettuina olivat 9000r/min ”

    440 saha antaa huipputehon 9000 r/min, ei ole nopea saha edes saman luokan n 40cm3 (muovirunkoisiin) sahoihin verrattuna. Kiinalainen on 52cm3 saha..

     

    Noissa ”testeissä” olisi paljon parannettavaa kaikilta osin että voisi uskoa.”

    Se, että pannaan vertailuun saha, joka maksaa kyläkaupassa 49 € – sellaisen sahan kanssa, jonka hinta on kymmenkertainen, osoittaa vertailun tekijöiltä joko suunnatonta typeryyttä taikka sairasta huumorintajua.

    Vertailussa sahojen pitäisi olla saman painoisia, saman tehoisia, samoilla ominaisuuksilla, melulla, tärinällä jne varustettuja, mutta mikä on perustavaa laatua oleva kriteeri – suunnilleen saman hintaisia.

    Tunnen muutamia rohkeita, jotka ovat hankkineet tuon kiina-ilmiön. Kaikki ovat sen saaneet helposti taikka vähemmän helposti käyntiin. Osa on joutunut käymään vaihtamassa sen uuteen, osalla käyntiinotto on sujunut helposti.

    Kukaan ei ole joutunut hankkimaan sahaansa kahta teräketjua, kun se on jo päätynyt metallinkeräykseen.

    Edes Tekniikan maailman vertailuissa on sahojen joukko liian heterogeeninen ja yleensä niistä puuttuu se selkeä etukäteissuosikki, jonka ammattimies valitsisi testin perusteella voittajaksi.

    Pelkkä kuutiotilavuus ei ole hyvä vertailukohta: – pannaampa vertailuun HVA 550 xpg ja Jönköping, kesällä tai talvella. Koekäynnistetään sahat ennen koitosta. Ja sitten metsään. Molemmissa on lähes sama kuutiotilavuus. Molemmilla sahoilla sahataan, mikäli mahdollista yksi täysi työpäivä. Voisi olla hyvä, jos sama metsuri ahkeroisi kummallakin sahalla samalla palstalla.  Lasketaan ja mitataan työn tulokset kummallekin päivälle erikseen.

    Tolopainen

    Jos tarvitsee mökille polttopuiden pienimiseen sahan näistä sahoista leikkuuteholtaaan paras siihen on testin halvin saha Jonköping. Merkkisahat on kalliita samanlaisia muovirimpuloita, miksi niistä kannattaisi maksaa moninkertaisesti. Testijutussa myös sanottiin että Tilhin ms 200 voittaa leikkuutehossa nuo kaikki. Tilhin halpa ms.250 voittaa kyllä leikkuutehossa pikkutilhin aivan helposti ja olisi voittanut koko testin.

    Jätkä

    Jos puhutaan muovirimpuloista, niin siitä joukosta ei voi pois jättää Tilhin 250 mallia.

    Keveistä sahoista pikku-Tilhi on paras kaikilla arvoilla mitattuna, mutta kun sen ostohintaan pistää vähän lisää, saa todella hyvän yleissahan, joka on HVA:n 550.

    Jos haluaa mökille polttopuiden pienimiseen parhaan sahan leikkuuteholtaan, käyttöominaisuuksiltaan ja kestävyydeltään halvalla, niin sellainenkin löytyy. HVA:n käytetty ammattisaha. 62 – tai 66 kuutioinen todella mahtavakäyntinen saha, joka puraisee kyllä isommankin lumppipölkyn nopeasti. sillä myös isot jätkänkynttilät syntyvät kädenkäänteessä, eikä tarvitse sahaa lepuutella kesken työn.

    Tolopainen

    Minulla ainakin on tapana laittaa isot puut myyntiin ja polttaa pienempää myyntikelvotonta puuta, jota katkoo pienemmälläkin sahalla. Harva mökkiläinenkään tukkipuita polttaa, vaikka ei metsätaloudesta mitään ymmärtäisi.

    MJO

    Minulla on sahana myös Raket 420 jostain 80-luvulta, ei koskaan ole korjattu mitään. Lähtee aina käyntiin paremmin kuin nykysahat.

    Mistä tiedät, jollei sinulla ole monta uutta sahaa?

     

    Jätkä

    saha1:”-

    Pidän hieman alle max kierrosten ja säätö pysyy hyvänä ympäri vuoden, ei mene laihalle ja voimaa on.

    Korvalla saa yleensä muutaman satasen sisään säädettyä tutut sahat/raivaussahat, trimmerit ( jos kokemusta).  Mutta kierroslukumittaria ei voita mikään koska voi laittaa aina arvot kohdalleen ja todeta että pysyy. Ja myös tarvittaessa kertoa toiselle mitkä ne on. Olen ostanut useamman ammattisahan jotka on tulleet minulle liian laihalle säädettynä, esim viallisena ja pienilla puristuksilla.

    Tietysti kaikki ”metsurit” ei tiedä mistä saha saa voitelun ja miten tärkeä polttoaineen mukana olevan öljy on sahalle, mutta ei niille maha mitään..

    Säätösuuttimilla varustetussa sahassa tehokierrokset säädetäänkin justiinsa noin. Eli kaasu pohjassa kiristetään, kunnes kierrokset eivät enää nouse ja sen kuulee, että seos menee laihalle. Siitä avataan hiukan, siihen asti, että käynti menee ”röpöttämisen rajalle” – SE ON SIINÄ! En pidä kiekkamittaria tarpeellisena muuten, kuin kovapäisen asiakkaan käännyttämisessä.

    Minäkin olen ostanut pari ammattisahaa, jotka on vaihdettu varsin vähällä sahaamisella, mutta niissä on ollut syynä aikansa ”kierrosluvun rajoitin”, joka työnsi liikaa bensaa ja sillä tukahdutti kierrokset, sahausinnon ja melkein sahankin. Kytkin niissä oli kulunut, kun koneet ottivat kierroksia kuin Tollon saha, eikä keskipakokytkin ottanut kunnolla kiinni.

    Minulla oli huutokaupasta ostettuja varaosia  (purkuosia) laatikkokaupalla, joten täydellinen kytkinremontti  maksoi muutaman markan.

    Kaasuttimeen tulppa kierrosluvunrajoittimen alle ja johan määkäisi.

    Sahan myyjä oli varsinaisen sahakauppiaan ”alamyyjä”, jolla ei ollut hajuakaan tuosta kiinteästä suuttimesta, jos olisi ollut, hän olisi luonnollisesti asiakkaalle korjannut tuon suunnitteluvirheen heti uutena.

     

    arto

    Kaasuttimeen tulppa kierrosluvunrajoittimen alle ja johan määkäisi…..Missä sahassa onnistuu rajoitin noin ohittaa…. Koska se rajoitin on sytkäpoksissa muovin sisässä ollut niin kauan kuin muistan.

    kuusessa ollaan

    Arto: 154 oli huijattavissa tuolla tavoin. Aikoinaan pääsin -85 sellaista kokeilemaan…kiersi enemmän kuin saha kesti…oli kiva peli karsia enskamännikköä, meni paksummatkin oksaryhmät pyyhkäisemällä…

    Tää ketju alkaa olemaan kyllä melkoinen kouhotus, josta ei jälkipolville ole muisteltavaa 😀

     

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 289)