Keskustelut Tekniikka 550 xp

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 289)
  • 550 xp

    Merkitty: 

    Bongasin tuolta Facebookista 550 xp kokemuksen . Saha kolme vuotta vanha eikä ollut sahurin mukaan paljon sahattu. Sitten oli käynyt näin ..”550 xpg antautui mykäksi täyskaasulta rilinän kera”. Saha oli viety huoltoon ja syyksi todettiin että kiertokangen alapäästä laakeri pettänyt.

    Sitten oli annettu sellainen selitys että sahauskauden välissä kertyy kosteutta ja siinä olisi osasyy laakeririkkoon . Kuka ostaa tämän selityksen ?  Vai olisiko tälle joku järkevämpi teoria olemassa ? Ja tässä nyt ei koiteta mustamaalata mitään sahamerkkiä eikä mallia.

  • Jätkä

    Lakeuden koneen tarjoushinta on 770 €, ovh 859 .

    XPG on tarj. 850 €, ovh  959 €.

    artolla on toki ihan omat sopimukset tehtaan kanssa.

    Tämä ei tietenkään mitenkään liity varaosien hinnoitteluu, eikä siihen, missä ne on valmistettu.

    Tolopainen

    Ilmeisen epäonnistunut sahamalli, kannattaisi valmistus lopettaa. Kierroksia liikaa ja heikosti vääntävä moottori ja hirmunen meteli.

    Jätkä

    Jos noilla arton hinnoilla saa, ei kannata harkita mitään muuta sahamallia tai merkkiä. On maailman paras saha, ja edullinen. Jos sillä on sahaustöitä koko vuodeksi, säästää jo mittarista ostetun bensiinin hinnassa yhden Huskun hinnan verrattuna minkä tahansa Tilhin bensankulutukseen puhumattakaan sahaustuloksen erosta, joka on vielä paljon suurempi.

    kuusessa ollaan

    Onko Tolopainen edes koko sahamallia nähnyt?

    Itse tänään viimeksi sahailin omalla 550.llä, olen ollut hyvin tyytyväinen sahan ominaisuuksiin. Vaikka hyllystä löytyy perinteisiäkin sahamalleja, kyllä vaan tuo saha istuu käteen parhaiten. 1,3 millin ketju ja 15″ laippa on soiva paketti. Tuttu ammatikseen metsähommia tekevä vaihtoi oman 550 kolmen vuoden jälkeen uuteen, samalla otti pihapuuhommiin 560:n. Jotta ei menisi huskukuiluksi, vahvasti harkitsin ostohetkellä myös stihlin 261:stä, mutta silloin ei tätä uusinta kevyempää versioo ollut vielä saatavilla. Molemmat on hyviä sahoja, käyttökin ratkaisee.

    Ja mitä tulee varaosien hinnoitteluun, satun tietämään että katteet on kaikilla aloilla 2 tai 3 kertaiset yrityksen hankintahintoihin, ihan siitä syystä ettei jälkimarkkinointia voida millään kustantaa muutoin. Ja jälkimarkkinointi tarkoittaa kaikkea sahan oston jälkeistä toimintaa, sisältäen takuuasiat ja kauppiaiden katteet. Mitä enemmän on välikäsiä, sitä kalliimpaa kaikki on. Ilmaisia lounaita ei ole millään alalla.

    Jätkä

    Tollo on Tollo, vaikka voissa paistaisi. Hän hyökkää Huskun kimppuun heti, kun minä vähänkään kehun sahaa. Siksi aina silloin tällöin kehaisen, se on kuin sohaisisi muurahaispesää, vahinko vain on pienempi, kun hullua vähän härnää.

    Sanonpahan kuitenkin, että jos ei ole sahannut Husqvarnan huippumallilla, ei ole parasta sahaustuntumaa kokenut. Siinä on sellainen tunne, että ”on oksat pois”.

    Tolopainen

    Otahan Jätkä lääkkees ja pysy asiassa. En tarvitse korkealta ja kovaa kiekuvaa sahaa korvan juureen metsässä, vuosittainen 200 kiinnon hakkuu sujuu paljon mukavammin paremmilla sahoilla, joissa on vääntöä ja tehoa aivan riittävästi ilman kiekumista. Jokaisellle metsänomistajalle riittää Tilhin ms 201 ja ms 240 puiden kaatoon harvennushakkuulla, menee tukkikoot tarvittaessa. On suunniteltu ja laakerit mitoittettu oikein tehoon nähden samoin terälaippa, ei tarvitse viikottain laippaa vaihtaa ja vuosittain tehdä koneremppaa. Jos haluaa kiinalaisen sahan kannattaa ostaa aito kiinalainen eikä kopioita.

    Jätkä

    Tilhin MS 200:n ääni on yhtä kova, mutta terävämpi kuin HVA:n ammattimalleissa, eli sen käyntiääni on enemmän rääkyvä. Toki kaikki muut sahaavat kuulosuojat korvillaan, joillakin on jopa kypärä.

    On totta, että pikku-Tilhillä selviytyy risukossa ja ensiharvennuksessa varsin hyvin ja se on minun lempisahani kasvatushakkuissa. 240 on vain pieni parannus tehon suhteen, joten se on sikäli ”turha hankinta”, eikä isommista Tilheistä löydy käyttöominaisuuksiltaan ”Huskuntappajaa”.

    Ammattimetsureilla ei ole enää väliä, vaikka saha ”kestäisi” kymmenen vuotta, koska he haluavat vain huippusahan, jonka käyttöominaisuudet ovat parhaat mahdolliset ja takaavat joka päivälle sen parhaan tuloksen.

    Myös tankin kestävyydellä on merkitystä, koska aina ”varikkokäynti” syö tehollista työaikaa sen lisäksi, että useamman tankillisen kulutus / päivä nostaa kummasti käyttökustannuksia.

    Eräät metsurit laskivat, että verrattuna Huskuun 240 – Tilhillä sai päivässä samassa ajassa 15 % vähemmän valmista.

    Kotikutoisella harrastelijalla se ei paljoa merkitse, mutta kun leipä on kiinni työn tuottavuudesta, se on jo hyvinkin tärkeä asia.

    Kun lisäksi toinen saha kuluttaa litran enemmän bensaa / päivä, tekee se jo vuoden mittaan yli kaksisataa litraa ”hukkaan ” mennyttä bensiiniä.

    Tolopainen

    Jätkän jutut on kuin eräällä lahkosaarnaajalla, joka ajoi pelkällä pyhällä hengellä ei tarvinnut autoakaan tankata, no mies osoittautui nopeasti huijariksi ja lähti vitomaan homoystävänsä kanssa.

    Huskin miehet usein kantaa samat bensat kotiin, kun saha ei toimi. Jos saha. kuluttaisi litran vähemmän, minun ei tarvisisi ottaa bensiiniä metsään mukaan ollenkaan, kun kaadan puut metsäkärryn viereen ja samalla nostan kärryihin. Bensiiniä menee taatusti vähemmän kuin metsurilta, kun voin tehdä kuidut maksimipituuksiin käsin koskematta. Jos sahassa on karsinnan aikana 14000r/min se taatusti kuluttaa enemmän kuin 10000r/min kiertävä saha. Ei se työ kovinpaljon nopeudu, kun saha ei tee mitään, jos sitä ei liikuttele ja siinä tulee rajat vastaan.

    eero heikki

    Mullapa on nätti naisharjoittelija mukana opastettavana !

    Ei kiirettä.

    EH?.Älä polta mäntää , laakereista puhumattakaan?.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 289)