Keskustelut Metsänhoito 50v.kuusikon lopputilin tarkastelua ja analyysi….

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 132)
  • 50v.kuusikon lopputilin tarkastelua ja analyysi….

    Nyt kun se Glan kuvaosiossa lupaamani kuusikon tilityskin (muiden kuvioiden ohella) saapui annan armottoman arkisen tuomion:
    Kuusikko tuotti minulle noin viidenkymmenen vuoden kasvatuksen jälkeen huikeat 2250,00 euroa/0,5 ha kuviolta. Kokonaiskuutioita kuusesta 75,00 mottia. Lisäksi hiukan reunoilta koivukuitua ja muutama motti mäntyä. Lisänä latvusmassa. Kun lisään siihen kevään luvattoman hakkaajan 400,00 euroa (jotka muodostuivat myös kuusien hakkuusta puhtaasti) päädyn tulokseen 2650,00 siltä kuviolta kuusesta. Aika puhdas istutuskuusikko kuitenkin. Hinnat ostajalta olivat jopa keskihinnastoja paremmat ettei se siitä kiinni ollut.
    Hehtaarikertymä on mielestäni aika vaatimaton verrokkina täällä palstoilla aika ylevän kuusenkasvattajan tuotoksiin. (ilmoittamiinsa)
    Tämän hakkuussa viiskymppisenä ei ollut tavallaan muuta mieltä kuin että pieni kuvio tehtiin samantein kun viereiset paremmin tuottaneet mäntykuviot. Mutta aina ei voi voittaa kuusenkasvatuksella joka on nähnyt normaalia kylänsyrjäkasvua rehevällä pohjalla. (se muuten näytti aivan normaali kuuskolta, jopa tavallista rehevämmältäkin) Mutta tällä tuotoksella taidan pysyttäytyä hybridihaavan vankkumattomana kasvattajana. Vai mitä tuumaa palstan ”kuusiuskontokunta”.

  • jees h-valta

    Ja puuntakaa edelleen: Anna arvo toistenkin tekemiselle koskee aivan itseäsikin. Kävin lunttaamassa lukijoiden kuvista kommenttisi h-haavan suhteen. En kyllä löytänyt kommenteistasi yhtään positiivisuutta. Olit lähinnä huolissasi kasvatuksen kustannuksista.
    Yksi kommentti VAIN edes neutraali. Katso peiliin!

    Timppa

    Tietystikin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Eivätkö aikoinaan Lähde ja Vaara ennustaneet Suomen metsien tuhoutuvan saasteisiin? Miten sitten kävikään? Kasvu vain lissääntyi.

    Tietysti Jesse on oikeassa, että kuusikonkasvussakin on riskinsa kirjanpainatuhon vuoksi. Toisaalta ilmastonmuutos taitaa parantaa kuusenkasvua entisestään.

    Koska muutokset ovat kuitenkin niin hitaita, ettei kovin järkyttävää voine tapahtua parissakaan vuosikymmenessä, niin kyllä insinöörilogiikalla kuusen kasvatukseen kannattaa panostaa. Jos niin onnettomasti kävisi, että kirjanpainajat todella romuttaisivat kuusen kasvatuksen mahdollisuudet, niin silloin tietysti voisi nopeasti siirtyä ”ihmepuu” haapaan.

    Meillä sopivilla MT-mailla pyritään aktiivisesti kuusi-mäntysekametsään. Silloin ei tarvitse miettiä tuhoriskejäkään. Tietysti OMT-mailla ei tällainen kasvatus yleensä onnistu.

    MaalaisSeppo

    Minulle on jäänyt epäselväksi, mitä jesse oikein yrittää tässäkin ketjussa sanoa. Ehkä yrittää sanoa, ettei hänen maillaan kuusen kasvatus on kannattamatonta. Todisteena on puolen hehtaarin kuusikon huono päätehakkuu tulos. Ymmärsiköhän oikein?

    jees h-valta

    MaalaisSepolle kommentoisin lähinnä että jos et ole aktiivina seurannut aiempia kuusikeskusteluja joissa on esim. juuri puuntakusen yms.kaas väitelty kuusi vs.haapa kannattavuuslaskelmia voi ollakkin vaikea ajatuksiani hahmottaa.
    Mutta ne jotka ovat näissä mukana olleet löysivät tämän osion kyllä nopeasti ja kolahti. Mutta edelleen ”insinöörioppia” tarjoillen. Silloinhan kuusen kasvuija minulle syötettiin lähes aina parempina oli aikavertailu mikä aika tahansa. Myös talouden puolelta.
    Tämä nyt vain oli sitä toista puolta totuudesta ja ehkä jopa lähempänä sitä.

    kuusessa ollaan

    Oletko Jees vertaillut eri puolella Suomea olevia tiluksiasi kasvun suhteen, eikös sulla oo metsää muuallakin kuin Harjavallassa?

    Aikoinaan 90luvulla tuli työskenneltyä myös Porin ja Rauman seuduilla, tässäkin ketjussa esille tullut lumettomuuden vaikutus kuusen kasvuun voipi hyvin selittää rannikkoseudun kuusten heikompaa kasvua. Silloin kun siellä liikuin, lumisempi maisema alkoi 30 kilsaa sisämaahan päin. Silti lämpötila oli sama. Sen huomasi keväällä, routa kesti pitempään rannikolla kuin sisämaassa – eli oli mennyt syvemmälle. Silloin kuusien kasvuunlähtö on hitaampaa keväällä. Maastoista silloin totesi, etteivät olleet kovin reheviä, kivisyys oli yleistä.

    Mitä maaperää tuo Jees-kuusikko on?

    MaalaisSeppo

    Tietoahan tässä juuri haen. Jesse kun tuntuu olevan asioista perillä ja pohdiskelen juuri, olenkohan aivan väärillä jäljillä kuusen kasvatustouhuissani.

    Kysyisin siis viisaamman neuvoa, että pitäisikö laittaa kiireesti lihoiksi kuusikko, joka harvennettiin 6 vuotta sitten? Rinnankorkeusikä on tuulenkaadosta mittaamieni vuosirenkaiden mukaan nyt 65 v, eli kokonaisikä 70 v. Luontaisesti uudistunut, ppa 22 ja tilavuus n 270 m3/ha ja keskipituus 26 m sekä kasvu n. 9.5 m3/ha/vuosi ja arvokasvu yli 500 €/ha/vuosi. Pitäsiköhän vaihtaa haapaan, jolla arvokasvu vauhtiin päästyäänkin olisi alle 350 €/a/ha?

    jees h-valta

    Kyllähän Pohjois-Satakunnan tiluksilla kuusikkokin paremmin kasvaa.
    Siellä puidaan parhaillaan sekametsää josta osa kuusta, osa mäntyä ja hieskoivukin aika varteenotettavana lisänä. Koitan sieltä irrottaa kuusialueen saantoa ja iänkin kerkiän vielä tarkistaa ehkä Metsään.fi:n luvuista. Painotan edelleen että H-vallan pohja on erittäin rehevä, lähes puolimetriä mustaa suomuuntumamultaa. Sen alla hiekka. Ei alueelle tyypillistä karua eikä kivikkoista. Mutta ei sielä P-Satak. palstoilta edellisillä juuri ha:lta 240 m3:a enempää ole irronnut.
    Toki ne on kertaalleen harvennettuja. Mutta ikääkin 60-65 vuotta.
    Sielläkin ikä aika yksselitteinen koska siellä aikanaan suurpalo vei metsät. Tarkistan iän vielä tarkemmin.

    jees h-valta

    MaalaisSeppo, kuten en minäkään, eikä kukaan muukaan tiedä kuinka kuusikkosi todellisuudessa jaksaa. Laho mm.?
    Silmämääräisiä päätöksiä minä ainakin teen kuusikoiden suhteen kuten tuon P-Satakunnankin osalta (vielä tänä aamuna motokuskille painotin) että ainakin kuuset kaikki pois vaikka olisi rajatapaus kuviorajan suhteenkin. Lupasi näin tehdä. Niissä ei enää terveen elkeet olleet.

    Kivelänhanttu

    Kynnetty harjalle niinkuin pellonmetsitykset tehdään

    MaalaisSeppo

    Jessen tapaus on tietysti selvä. Ko. metsikkö oli selvästi vajaatuottoinen ja pieni pinta-alaltaan eli kannatti kaataa ja yhdistää muihin kuvioihin. Ehkä puulajin vaihtokin samaksi muiden kuvioiden kanssa on järkevää.

    Vajaatuottoisesta kuusikosta ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että kuusien kasvatus olisi yleensäottaen järjetöntä.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 132)