› Keskustelut › Metsänhoito › 50v.kuusikon lopputilin tarkastelua ja analyysi….

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 132)
1 2 3 … 5 6 7 … 12 13 14

  • 50v.kuusikon lopputilin tarkastelua ja analyysi….

    Lähetetty: 4.9.2015, 11:34

    Nyt kun se Glan kuvaosiossa lupaamani kuusikon tilityskin (muiden kuvioiden ohella) saapui annan armottoman arkisen tuomion:
    Kuusikko tuotti minulle noin viidenkymmenen vuoden kasvatuksen jälkeen huikeat 2250,00 euroa/0,5 ha kuviolta. Kokonaiskuutioita kuusesta 75,00 mottia. Lisäksi hiukan reunoilta koivukuitua ja muutama motti mäntyä. Lisänä latvusmassa. Kun lisään siihen kevään luvattoman hakkaajan 400,00 euroa (jotka muodostuivat myös kuusien hakkuusta puhtaasti) päädyn tulokseen 2650,00 siltä kuviolta kuusesta. Aika puhdas istutuskuusikko kuitenkin. Hinnat ostajalta olivat jopa keskihinnastoja paremmat ettei se siitä kiinni ollut.
    Hehtaarikertymä on mielestäni aika vaatimaton verrokkina täällä palstoilla aika ylevän kuusenkasvattajan tuotoksiin. (ilmoittamiinsa)
    Tämän hakkuussa viiskymppisenä ei ollut tavallaan muuta mieltä kuin että pieni kuvio tehtiin samantein kun viereiset paremmin tuottaneet mäntykuviot. Mutta aina ei voi voittaa kuusenkasvatuksella joka on nähnyt normaalia kylänsyrjäkasvua rehevällä pohjalla. (se muuten näytti aivan normaali kuuskolta, jopa tavallista rehevämmältäkin) Mutta tällä tuotoksella taidan pysyttäytyä hybridihaavan vankkumattomana kasvattajana. Vai mitä tuumaa palstan ”kuusiuskontokunta”.

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 6.9.2015, 20:10

    No, eihän se Jesse noin mene, että käytät haavan kasvatuksessa vain hyvin onnistuneita omia esimerkkejä ja vertaan niitä vähemmän onnistuneisiin kuusiesimerkkeihin.
    Voisin kertoa täällä ihan vastaavia huonoja haavankasvuesimerkkejä ja verrata niitä hyviin kuusiin, mutta en halua lähteä sille linjalle.
    Jos puulajivertailuja tehdään, pitää lähtökohdat olla samat, muuten vertailuilla ei ole mitään arvoa.

    jees h-valta 6.9.2015, 20:16

    Timpalle termistäni senverran että kuusenkasvattajat todella (eräät palstalaiset,ei kovin iso joukko) näkevät sellaista mitä ei ole. Eli kasvuja jotka eivät ole todellisia minkään vertailun suhteen. Seuraavakin kuusikkoni menee viiskymppisenä todennäk. nurin koska ison metsäyhtiön naapuripalstalla on kirjanpainajat jo täydellä tarmolla hommissa. Kolmisen metriä ja viisi tervettä kuusta erottaa omaani kuusikkoon ja on varma ettei ne tunne rajoja vaikka niin kovasti uskoisikin. Kuusenkasvattajan arki tuntuu täällä Lounais-Suomessa todella ankealta ja siitä hiukan yritän pudottaa teitä maanpinnalle sieltä pilviutopioistanne.

    Gla 6.9.2015, 20:37

    En minulla ainakaan ole uudistuksissa tavoitteena tilastollinen keskimääräisyys, mikä on saavutettu harsintakaudella alkunsa saaneiden puustojen kehityksestä. Uskoa tässä kohtaa tarvitaan, koska en ole päätehakkuuseen saakka yhtäkään puuta kasvattanut. Sen verran näyttöä aiheesta kuitenkin on olemassa, että kovinkaan paljon ei vaadita kasvun liki tuplaamiseen nyt päätehakattavien harsintakuusikoiden osalta.

    jees h-valta 6.9.2015, 21:22

    Näyttö on sitä uskonnon laatua kuin olen kertonutkin. Harvemmin olen kuullut viiskymppisen hakatun tuloksia kuusikosta. Kun sitä on täällä väitetty valmiiksi metsäksi kummastuttaa kun ei hakata?
    Minä todella aion hakata kakskymppisen haavikon koska se on valmis metsä siihen.
    Sitten kun esitän faktaa viiskymppisen kuusikon päätehakkuusta Satakunnasta joka on sitä maailmaa juuri sen ajan nähnyt ja tulos on se mikä on. Väitätkö Gla ettei tästä viisikymmentä kasvatusvuotta eteenpäin kuusikossasi voi tulla tuhoja?
    Tosin saattaa olla että joku muu kertoo senkin kuusikon tarinan viidenkymmenen, anteeksi neljänkymmenen kuuden vuoden päästä mutta pitää hyväsksyä realismi olosuhteiden muutoksen ja jopa ilmaston muutoksen tuomien uhkienkin kautta.

    Ammatti Raivooja 6.9.2015, 21:37

    Itte vois suunnitella ensiharvennusta 50-vuotiaseen kuusikkoon mistä on aikanaan ylispuumännyt otettu pois joskus 50v sitten. Varmaan se 20 kuutiota hehtaarilta saa kuitua. Kuvakin oli ja jees taisi olla silloin sitä mieltä, että hyvin menee ja jiikoossa on tulevaisuutta ja oliko toinen kerta missä porasit aliskuusikon tuhoa männikössä miten olisi ollut hyvää pisnestä kasvattaa sitä aliskuusikkoa.

    jees h-valta 6.9.2015, 21:48

    A.R. tuo ylispuumännikkö tuli tosiaan itsekkin kipattua siitä viereiseltä palstalta ja siihen jää nyt kuusikko kasvamaan päälajina. Ihan kohtuukasvatuskunnossa. Jk meni ajatuksissa hylkyyn kuusikon suhteen koska se vain ei innostanut ostoa koska pieni ala ja lopputulos aukkoinen. Jonkinmoinen siitä olisi varmaan tullut mutta kyllä uudistus tuolla palstalla painoi enemmän koska saan siinä ajassa kun se jk olisi aukkoisena varttunut täyden satsin h-haapaa päätehakkuuseen.

    jees h-valta 6.9.2015, 21:51

    On noita ensiharvennuksiakin minulle sepitetty jopa puoltakin vähemmän kasvatettuihin kuusikoihin A.R. Sinulla sentään realismia tuo ajatus. Noilla paikkeilla olen omiakin kuusikoita joitain aiemmin ensiharventanut.

    Ammatti Raivooja 6.9.2015, 22:01

    50 vuoden päästä sitä ihmetellään taas sitten miksi ei kasva.

    Visakallo 6.9.2015, 22:19

    Onko sinulla Jesse joku alemmuuskompleksi, kun sinun pitää jatkuvasti nimitellä toisten tekemisiä sepityksiksi yms.?
    Voin näyttää sinulle 17 vuotiaana ensiharvennetun kuusikon, joka harvennetaan nyt toisen kerran 26 vuotiaana. Löytyy tarkat alkuperädokumentit, mittaustodistukset, ja voit itse laskea kannot ja katsoa pohjapinta-alat. Ei ole mitään epäselvää historiasta kun olen alueen ise istuttanut ja hoitanut. Valokuvatkin eri aikakausilta löytyy.
    Anna joku arvo meidän toistenkin tekemisille, niin voidaan sitten arvostaa paremmin sinuakin.
    Löytyy minulta myös 37 vuotiaana päätehakattu kuusikko, jonka uudistin vajaatuottoisena aivan samoin kun omasikin 50 vuotiaan.

    Anton Chigurh 6.9.2015, 22:39

    Tuo toisella sivulla esittelemäni kuusikko (istutettu 1991, puuta 196,2 kiintoa/ha, kasvu 14,1 kiintoa/ha/vuosi) oli aluksi oikea harminpaikka. Pensastui, latvat kuivuivat, esiintyi monilatvaisuutta, 1997 keskipituus oli alle metrin.

    Kasviopin aivan perusasioiden mukaan oireet viittasivat kaliumin tai boorin tai molempien puutteeseen. Siihen aikaan kemiralla oli tarjolla suometsien jatkolannoitukseen metsän kalihivenlannos, joka sisälsi sopivasti noita ravinteita. Levitin sitä pensastoon ja löytyi kasvun ihme. Kasvupaikka ei ole suota, vaan lehtomaista kangasta, hienojakoinen kangasmaa. Itäänviettävä loiva rinne, siitä huolimatta ojitusmätästys.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 132)
1 2 3 … 5 6 7 … 12 13 14