Keskustelut Metsänhoito 50v.kuusikon lopputilin tarkastelua ja analyysi….

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 132)
  • 50v.kuusikon lopputilin tarkastelua ja analyysi….

    Nyt kun se Glan kuvaosiossa lupaamani kuusikon tilityskin (muiden kuvioiden ohella) saapui annan armottoman arkisen tuomion:
    Kuusikko tuotti minulle noin viidenkymmenen vuoden kasvatuksen jälkeen huikeat 2250,00 euroa/0,5 ha kuviolta. Kokonaiskuutioita kuusesta 75,00 mottia. Lisäksi hiukan reunoilta koivukuitua ja muutama motti mäntyä. Lisänä latvusmassa. Kun lisään siihen kevään luvattoman hakkaajan 400,00 euroa (jotka muodostuivat myös kuusien hakkuusta puhtaasti) päädyn tulokseen 2650,00 siltä kuviolta kuusesta. Aika puhdas istutuskuusikko kuitenkin. Hinnat ostajalta olivat jopa keskihinnastoja paremmat ettei se siitä kiinni ollut.
    Hehtaarikertymä on mielestäni aika vaatimaton verrokkina täällä palstoilla aika ylevän kuusenkasvattajan tuotoksiin. (ilmoittamiinsa)
    Tämän hakkuussa viiskymppisenä ei ollut tavallaan muuta mieltä kuin että pieni kuvio tehtiin samantein kun viereiset paremmin tuottaneet mäntykuviot. Mutta aina ei voi voittaa kuusenkasvatuksella joka on nähnyt normaalia kylänsyrjäkasvua rehevällä pohjalla. (se muuten näytti aivan normaali kuuskolta, jopa tavallista rehevämmältäkin) Mutta tällä tuotoksella taidan pysyttäytyä hybridihaavan vankkumattomana kasvattajana. Vai mitä tuumaa palstan ”kuusiuskontokunta”.

  • Kivelänhanttu

    Istutin 1991 metsäpellon kuuselle. Heinäämistä useina vuosina rankasti. Lehtipuuvesakkoa vähän johtuen runsaasta heinämäärästä siltäosin helppo. On nyt ensiharvennusiässä mutta ei puustoa lähelläkään 350 kuutioa/ha. Maapohja hyvä, lämpösummaa kaakossa riittävästi niin vika jää kasvattajaan. Ajourien paikkoja ei huomioitu istutuksessa nyt joutuu kaatanaan koko puurivin jolloin tarpeettoman leveä ajoura. Huomioikaa tämä peltoistutuksissa.

    jees h-valta

    Metät kunnossa, niinhän se meni!
    Tosiaan pieni ala ja turha juoksuttaa koneistoja moneen kertaan. Kerrasta poikki koko sekameteli. Puuntakuselta kysyn että missähän se hänen mielestään totuuden puute sitten piili?
    Kaikki nuo saat vaikka faxilla kunhan numeron ilmoitat. Tiedot suoraan Metsä-Groupin listalata, viimeiset motolistalta. Onko niin että totuus onkin liian kevyt sinun kirjoittelemallesi ”totuudelle” joka melkein pärjää tuolle metsänvartijan sepustelulle.

    jees h-valta

    Jos tämä puuntakusen asiantuntijakaarti nyt sitten pystyisi edes päättämään miten sitä metsän ikää aletaan tulkita vai pyydänkö siinäkin liikaa??

    Visakallo

    Jätä Jesse aloituksissa turha vedätys pois ja kerro heti kaikki asiaan vaikuttavat tiedot niitä valikoimatta ja niistä mitään pois jättämättä, niin et joudu n. 20 kertaa selittämään kuten nyt on käynyt.
    Ammattiraivooja tuossa edellä kertoi yleisimmän ja järkevimmän käytössä olevan puunikämääritelmän.
    Varttuneesta metsässä joutuu luonnollisesti tekemään kairauksia, jos muuta luotettavaa tietoa puuston iästä ei ole käytettävissä.
    Enpä muista koskaan myyneeni leimikkoa, jossa en olisi käynyt ottamassa pohjapinta-aloja ja puun pituuksia.
    Puunmyyjän jos kenen on syytä mahdollisimman tarkasti tietää kuinka paljon ja minkä ikäistä puuta leimikossa on, – eikö vain?

    Visakallo

    Millä tavalla Kivelänhantun kuusikon maapohja oli muokattu ennen sen istutusta?

    jees h-valta

    Ohhoh!
    Jopa pomppasi puuntakunen!
    Minä kerron asiat juuri tasan omaan tyyliini ja sinä et määrää tänne palstalle keskustelusääntöjä!
    Asiasta on koko ajan puhuttu ja se mielestäni on täällä asian juju.
    Älkää nyt panikoiko hyvät ”kuusiuskontokerman” pääjehut. En minä teitä ja teidän suurta unelmaanne uhkaa vaan kerron vain sitä toistakin laitaa joka saattaa olla aivan nykyään tasavertaista niiden suurten onnistumisten suhteessa. Ja puunmyyjänä minulle riittää erinomaisesti Metsään.fi:n ikämääritys ja silmämääräisyys. Nythän ei ole sääntöjä puuston myynnille kyseisessä asiassa. Kuten sanoin myös leimikon tarjous oli hyvin lähellä toteutumaa. Eli sekin tiedettiin. Jopa hiukan extraakin tuli. Jokainen taaplaa tyylillään ja jatka sinä omallasi mutta et kyllä valitettavasti määräile minun keskustelukäyttäytymistäni.

    Visakallo

    Omapa on asiasi Jesse jos haluat yksinkertaiset asiat parikymmentä kertaa selittää.
    Muistahan sitten nuo omat sanasi kun alat seuraavan kerran meitä muita ohjeistamaan.
    Lähes jokaisen metsästä löytyy kyllä eri puulajien huonoja ja hyviä kasvuesimerkkeja, mutta eihän niistä mitään yleistystä voi tehdä ko. puulajin kasvulle, -vai mitä Jesse?

    jees h-valta

    Kuten ei myöskään voi yleistää maksimaalisella hoivalla ja apulannalla kasvatettua vai mitä puuntakunen?
    Oliskohan niin että se totuus on jossain siinä välimaastossa mutta enemmän kallellaan sinne hunolle minun osaamiselle koska meitä ”tavis”kuusenkasvattajia on varmasti enemmistö metsää kasvattavista.

    suorittava porras

    Tämän tarinan kuvio on ihan tyylipuhdas eri-ikäinen metsä .
    Jos siellä on ollut pari runkoa , joista on tullut 3,5 kuutiota
    ainespuuta , ei taatustu puhuta 50 vuotiaista puista . Ikää on varmasti lähes/yli 100 vuotta . Muut samanikäiset on laho ja tuuli hoidellut kumoon jo aiemmin . Seassa on myös kasvanut aikoinaan koivuja , joiden alla nämä nyt yli 100 litraset ovat kituutelleet yli 40 vuotta . Koivutkin ovat todennäköisesti lahonneet ja kaatuneet , jonka jälkeen alla kituneide kuusien kasvu nopeutui . Nuo puolen motin kuuset ovat kasvaneet paremmin , kun niiden läheisyydessä ei ole kasvanut lehtipuita . Kannattaa käydä laskemassa kannoista lustot ja niiden vahvuus . 100-ja 500-litraiset rungot lienevät samanikäisiä .

    Kerroin runsas vuosi sitten harventamastani 45- vuotiaasta
    kuusikosta , josta karttui tavaraa runsas 130 m3/ha . Kuvio jäi puustoltaan vieläkin tiheäksi . Enempää ei kuitenkaan uskaltanut kerralla harventaa . Kyseisellä leimikolla kasvoi myös joitakin koivuryhmiä , joiden alle oli kehittynyt runkotilavuudeltaa 80-litrainen aluskuusikko . Vuosilustojen määrä oli sama , 45 , kun palstan suurimmissakin puissa , jotka olivat kooltaan 1m3 luokkaa. Jäävien runkojen keskitilavuus on puolen kuution paremmalla puolen .

    Vielä tuohon varsinaiseen avaukseen sen verran , että joku on onnistunut kippaamaan pilalle harsitun metsän toisen harmiksi .
    Harsintahakkuuta ei nimittäin olisi ollut mahdollista enää jatkaa .
    Finaali , avohakkuu ja uudistaminen olivat enää vaihtoehdoista jäljellä .

    Timppa

    Jesse täsmennys termeihin. Uskonnossa uskotaan sellaiseen, mitä ei itse havaita. Siis Jumala, Allah, Buddha ym.

    Kuusenkasvattaja kyllä näkee ne kuuset ellei satu olemaan sokea. Siis kuusenkasvattajat eivät ole ”uskovaisia”. Miten sitten eri kasvatustavat tulevaisuudessa kannattavat on enemmän tai vähemmän arvailua. Ainakaan toistaiseksi ei ole kuitenkaan tullut esiin näkökohtia, jotka antaisivat aihetta otaksua, etteikö kuusella niin tukkina kuin kuitunakin olisi jatkuvasti kysyntää. Epäilemättä kemianteollisuus tulee löytämään uusiakin tapoja hyödyntää kuusta, jonka kasvatus on nykymenetelmillä helppoa ja nopeaa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 132)