Keskustelut Metsänhoito 50v.kuusikon lopputilin tarkastelua ja analyysi….

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 132)
  • 50v.kuusikon lopputilin tarkastelua ja analyysi….

    Nyt kun se Glan kuvaosiossa lupaamani kuusikon tilityskin (muiden kuvioiden ohella) saapui annan armottoman arkisen tuomion:
    Kuusikko tuotti minulle noin viidenkymmenen vuoden kasvatuksen jälkeen huikeat 2250,00 euroa/0,5 ha kuviolta. Kokonaiskuutioita kuusesta 75,00 mottia. Lisäksi hiukan reunoilta koivukuitua ja muutama motti mäntyä. Lisänä latvusmassa. Kun lisään siihen kevään luvattoman hakkaajan 400,00 euroa (jotka muodostuivat myös kuusien hakkuusta puhtaasti) päädyn tulokseen 2650,00 siltä kuviolta kuusesta. Aika puhdas istutuskuusikko kuitenkin. Hinnat ostajalta olivat jopa keskihinnastoja paremmat ettei se siitä kiinni ollut.
    Hehtaarikertymä on mielestäni aika vaatimaton verrokkina täällä palstoilla aika ylevän kuusenkasvattajan tuotoksiin. (ilmoittamiinsa)
    Tämän hakkuussa viiskymppisenä ei ollut tavallaan muuta mieltä kuin että pieni kuvio tehtiin samantein kun viereiset paremmin tuottaneet mäntykuviot. Mutta aina ei voi voittaa kuusenkasvatuksella joka on nähnyt normaalia kylänsyrjäkasvua rehevällä pohjalla. (se muuten näytti aivan normaali kuuskolta, jopa tavallista rehevämmältäkin) Mutta tällä tuotoksella taidan pysyttäytyä hybridihaavan vankkumattomana kasvattajana. Vai mitä tuumaa palstan ”kuusiuskontokunta”.

  • jees h-valta

    Siinäpä se, kun se metsä elää eikä aina tottele niitä kasvukäyriä.
    Yksi itikkatuho voi viedä useita kymmeniä, jopa satoja motteja suoraan e-puu, tai vastaavaan. Tämän enempää metsässä elämää en aio harrastaa koska siellä kuluu jo todella paljon elämästä mutta muutakin elämää pitää olla. Juurihan tuolta tulin illan metsälenkiltä ja parit peurat ja iso pöllö oli oman puolen pongauksia. Ja se tikka jaksaa siellä ison yhtiön naapuripalstalla takoa. Mutta onpa mitä takoakkin. Rungot ovat kuusissa jo lähes paljaaksi hakattuja mutta latvahavut ovat vielä joissain vihreitä. Mutta ei varmasti kauaa.
    Omalla puolella on nuori kuusikko pakko ottaa talvella kaupan kohteeksi. Kasvuvaraa olisi huikeasti mutta eipä huvita leikkiä. Hiukankin tukkia ja hiukan enemmän kuitua on enemmän kuin ei mitään.

    Visakallo

    Onhan se kuitenkin Jesse hyvä, että sinulla on ollut niitä kuusia mitä myydä, koska niistä on sentään saanut ihan kohtalaisesti rahaakin. Jatossa sinulla on kyllä metsissä kuutioita ihan mukavasti, mutta keskimottihinta on aika paljon pienempi kuin ennen.

    Metät kunnossa!

    Eiköhän tämä ketju ole nyt tässä. Todetaan, että 375 kuusirunkoa sisältänyt metsä tuotti vähän rahaa – yleistämättä kuitenkaan kuusikkoihin (jotka ovat paljon enemmän kuin 0,5 ha).
    Jeessille joskus sanoin, että naapureita ollaan. Ostopalstalla (mäntyä) jouduin jeesmiehen tavoin nävertäjän uhriksi ja tyvitervas myös mukana. Pienaukko tuli (0,2 ha). Tyvitervastaudista en tiennyt ennen kun nämä sahasin maahan.
    Toimenpiteestä on jo useampi vuosi. Samassa yhteydessä kaivettiin alueelle ojat, harvennettiin ympäristö, levitettiin Metsän NP1 noin 450 kg / ha. Ja arvaas jees mitä? Se ympäristö oli muutama viikko sitten kun kävin katsomassa todella hyvässä kasvussa. Hoito ei välttämättä suojaa kokonaan mutta antaa vastustuskykyä. Se ympäristöhän kasvaa nyt noin 600 – 700 € / ha / vuosi (pienaukossa nyt koivu / kuusi). Itikoita on turha liikaa pelätä – ja sen takia valita tuottamaton haapa.

    jees h-valta

    Kun ei muuta keksi pitää alkaa sitten haapaa pistää halvalla?
    Minä kerron sen haavan kurssin teillekkin muutaman vuoden päästä jos luoja suo. Minulle kuitenkin varmemmin kuin teidän apulantavetoisille istutuksillenne. Itikoita en pelkää yhtään enempää kuin konkretia jatkuvasti näyttää mutta se ei silti tarkoita sitä etteikö ole tervettä hakea korvaavaa ja paremmin tulevaa ilmastoamme kestävää puulajia. Tyvitervaksen paikalle ei ainkaan ammattitaso suosittanut mitään havupuuta eikä edes koivuakaan. Mutta aivan oman maun mukaan vaan. Haapa tuottaa puumassaa runsaasti ja on kestävä, jopa saasteet kestävä. Joten uskon sille hyvää tulevaisuutta.
    Jopa elinaikanani ja jo kertaalleen itse päätehakkaamilleni kuusikoille
    Oletteko kasvattaneet itse puuntakunen ja metät kunnossa samalla alalla kahta satsia päätehakkuuseen? (Jopa huomattavan samankaltaisella kuutiomäärällä).

    Visakallo

    Onhan noita muutama lepikko, haavikko ja muutaman vuoden päästä koivikkokin tullut kahteen kertaan kasvatettua.
    Lepikko jo kolmanteenkin kertaan.

    jees h-valta

    Aika kumma juttu muuten tuo nk. tuottamaton haapa ja sen haveksunta. Kun kuusikon ehkä, ainakin mielikuvissa nippa nappa saa erittäin kevyeen ensiharvennukseen samassa iässä kuin haavan päätehakkuuseen ja tulos on kuitenkin haavalla samassa kasvatusperiodissa moninkertainen kuusikon lähinnä armosta maksettuun muutamaan satkuun nähden. Haapa ainakin minun sopimusten mukaan tuottaa silloin tuhatlappusia, ja aivan tätä samaa euromääräistä valuuttaa.

    Anton Chigurh

    Valitettavasti tyvitervastautia (männynjuurikääpä) vastaan kestävin on haapa. Siitä muodostuu pikkuhiljaa sellainen yhtälö, että hukka perii muutkin kuin ongelman aiheuttajat.

    ”Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta… …Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia.”

    Visakallo

    Jesselle sanoisin, että minä en – itsekin haavankasvattajana – ole halveerannut haapaa puuna, vaan siitä maksettavaa huonoa hintaa ja taas siitä johtuvaa kasvatuksen heikkoa kannattavuutta.
    Huono hinta johtuu siitä, että lähialueillamme on tarjolla suorastaan mykistävät määrät järeää ja hyvälaatuistakin haapaa ja muita lehtipuita jalostettavaksi sikäläisissä laitoksissa.
    Tulevaisuutta emme varmaksi tiedä kukaan, mutta en usko tilanteeseen kovin suurta korjausta tulevan.
    Jos kaikkien perustamis- ja hoitokulujen, sekä reilun 20 vuoden kasvatusajan jäkeen saa verojen jälkeen myyntituloa vain kolme tonnia hehtaarilta, ja joutuu aloittamaan kasvatuksen uusine hoitokuluineen alusta, ei kannattavuutta voi millään mittarilla pitää hyvänä. Tämä on aivan puhdasta matematiikkaa eikä mitään muuta.

    Nimetön

    Google löytää hakusanalla ”Haapa nousee paperiteollisuuden arvopuuksi” . Jeese tietää miten tuolle projektille kävi ja vieläkö siihen projektiin otetaan uusia Haavan kasvattajia? Vieläkö Jeesen nykyään istuttamat Hypriidihaavat menee samalla sopimuiksella kaupaksi?

    pihkatappi

    Haapa ei käy korkealaatuisiin kartonkeihin, kun se aiheuttaa kartonkiin ominaishajun. Kartonkeihin laitetaankin sitten kuusta ja koivua, ne eivät haise paskalta.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 132)