› Keskustelut › Metsänhoito › 50v.kuusikon lopputilin tarkastelua ja analyysi….

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 132)
1 2 3 … 9 10 11 12 13 14

  • 50v.kuusikon lopputilin tarkastelua ja analyysi….

    Lähetetty: 4.9.2015, 11:34

    Nyt kun se Glan kuvaosiossa lupaamani kuusikon tilityskin (muiden kuvioiden ohella) saapui annan armottoman arkisen tuomion:
    Kuusikko tuotti minulle noin viidenkymmenen vuoden kasvatuksen jälkeen huikeat 2250,00 euroa/0,5 ha kuviolta. Kokonaiskuutioita kuusesta 75,00 mottia. Lisäksi hiukan reunoilta koivukuitua ja muutama motti mäntyä. Lisänä latvusmassa. Kun lisään siihen kevään luvattoman hakkaajan 400,00 euroa (jotka muodostuivat myös kuusien hakkuusta puhtaasti) päädyn tulokseen 2650,00 siltä kuviolta kuusesta. Aika puhdas istutuskuusikko kuitenkin. Hinnat ostajalta olivat jopa keskihinnastoja paremmat ettei se siitä kiinni ollut.
    Hehtaarikertymä on mielestäni aika vaatimaton verrokkina täällä palstoilla aika ylevän kuusenkasvattajan tuotoksiin. (ilmoittamiinsa)
    Tämän hakkuussa viiskymppisenä ei ollut tavallaan muuta mieltä kuin että pieni kuvio tehtiin samantein kun viereiset paremmin tuottaneet mäntykuviot. Mutta aina ei voi voittaa kuusenkasvatuksella joka on nähnyt normaalia kylänsyrjäkasvua rehevällä pohjalla. (se muuten näytti aivan normaali kuuskolta, jopa tavallista rehevämmältäkin) Mutta tällä tuotoksella taidan pysyttäytyä hybridihaavan vankkumattomana kasvattajana. Vai mitä tuumaa palstan ”kuusiuskontokunta”.

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 8.9.2015, 13:05

    Jonkinverran hyvää kokemusta myös välkkyvästä alum. teipistä. Olen jopa hiukan positiivisesti yllättynyt sen ohjausvaikutuksesta.

    MJO 8.9.2015, 13:25

    Ripustin itse saippuan palasia roikkumaan männyntaimikon ympärille. Saapahan nähdä onko vaikutusta hirviin.

    Gla 8.9.2015, 13:27

    ”Täällä on nyt huomioitava että hirvikanta on kasvanut eikä enää koivikkoakaan voi aivan oman onnensa nojaan jättää.”

    Muutama vuosi tuonkin koivikon syönnistä on aikaa eli sen hetken tilanteessa sitä on kasvatettu.

    Nosta välkkyvistä teipeistä yms. virityksistä en välitä. Tutkimustiedon mukaan ne eivät juurikaan auta. Omilla kokemuksilla saa niin vähän tietoa aiheesta, että sattumalla on tilastollista vaikutusta suurempi merkitys.

    A.Jalkanen 8.9.2015, 15:10

    Onko jees h-v:n mielestä metsän uudistaminen taloudellisesti kestävällä pohjalla siten, että kaikki lehtipuun ja männyn taimikot aidataan? Olet vähän vihjaillut siihen suuntaan, että me jotka emme aitoja suostu laittamaan, vaan vaadimme hirvikantaa alemmaksi, olemme vähän yksinkertaisia tai ainakin jääräpäisiä!

    Visakallo 8.9.2015, 16:26

    Aitaamisessa on kaikkein tärkeintä se, ettei hirvet missään oloissa pääse aidan sisäpuolelle, koska silloin tahtoo jälki olla todella tuhoisaa. Olen valitettavasti joutunut näitäkin tapauksia todistamaan.

    jees h-valta 8.9.2015, 18:48

    A.Jalkasen tiedusteluun voisi taas vaikka esimerkin voimalla vastata.
    Kun aloittelin LVI-alaa rautakauppakuuden vuoden jälkeen olin maaseutupaikkakunnalla nimeltään Kokemäki. Siihen aikaan tuli nk. bidehanat eli vipuhanat alapesusuihkulla. Alkuun isännät naureskeli että älä ny hullujas höpötä. Vai että oikeen ”perspesuri”. Tätä jatkui muutaman vuoden mutta sitten tuli aika jolloin nämä isännät tulivatkin niitä itsekseen ostelemia vessan hanoja hiukan nolona vaihtelemaan.
    Et ku tars kummiski olla se ”perspesuri” kotoväen mielestä. Osa isännistä taas jäi pihalle autoon ja emäntä tuli vaihtamaan sitä hanaa kiukkusena että kuis tämmötten möit. Yleensä vastasin että kuis se isäntä mahtoi tonne autoon jäärä. Silloinhan kaikin puolin putkiasiat oli isäntien heiniä. Ammatillisia juttuja nääs. Piti tietää jotain asioista ettei se nuija kuseta siellä tiskin takana.
    Nyt tuntuu aitakeskustelu yhtä hölmöläisten hommalta. Kun se aita tarvitaan suojaamaan taimet siihen ei riitä asiaan perehtyneen valistus vaan pitää sitten hakata päätä petäjän kylkeen. Mutta siitähän sitä sitten tieto lisääntyy. Jos on pehmeä pää sinne uppoaa, mutta kovapäiselle tarvitaan se komentaja (esim. järkevä tilan emäntä) joka tajuaa asioiden tilaa vanhaa jäärää paremmin.

    Visakallo 8.9.2015, 19:07

    Minä olen sähköaitojen suhteen aika noviisi, sillä alotin niiden kanssa erilaisten elukoiden aitaamisen vasta 60-luvulla.
    Eipä siitä sähköaidasta kovin usein silloin läpi mennäkään, jos sähkö on päällä.
    Yleensä karkailu tapahtuukin, jos sähkö on jostain syystä katkennut. Täällä päin ukkonen tahtoo systeemejä joskus rikkoa.
    Arvaan, että Harjavallassa näitä ongelmia ei juurikaan ole.

    jees h-valta 8.9.2015, 19:13

    Ei ole H-vallassa eikä ole ollut P-Satakunnan tiluksillakaan. Sitä paitsi jos akku on päässyt loppumaan ei ne hirvet siellä aidan takana päivystä ja alvariinsa kokeile että onko virtaa. Kuten olen sanonut polut muodostuu aidan sivuille aika nopeaan. En kyllä tiedä mistä tämä ukkoskuvitelma on lähtöisin. Noissa ei ainakaan ole sellaista ollut. Liekö muovisten tolppien ja hyvien maadoituskankien ansiota.

    Visakallo 8.9.2015, 19:22

    Ukkosherkkyyteen vaikuttaa täällä eniten maantiede.
    Kun täällä ollaan useamman järven välissä 140-160 metriä merenpinnasta, ukkonen tahtoo olla jokakesäinen vieras.
    Jopa täkäläisistä taajamista tahtoo sähköt ja tietoyhteydet katkeilla ukkosen takia.

    jees h-valta 8.9.2015, 19:25

    Ei se aivan kauhean vieras asia täällä Satakunnassakaan se ukkonen ole. Se vain ei ole rikkonut yhtään mitään näistä aidoista. Ja se on viidentoista vuoden ajalta mielestäni riittävä vakuus. Ensimmäinen keskuskin naputtaa taas P-Satakunnassa. Niitä kunnon ”norsunkaatajia”.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 132)
1 2 3 … 9 10 11 12 13 14