Keskustelut Metsänhoito 418 m3/ha – totta vai tarua?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 74)
  • 418 m3/ha – totta vai tarua?

    Merkitty: 

    Katselin Upm -metsäsovellusta, kuvio 2,4 ha ja 1004 m3. Onko joku oikeasti hakannut tämmöistä kuusikkoa? Tuntuu kovasti yläkanttiin, en usko ko. laserkeilausaineiston tuloksiin. 300 kiintoakin ois kova juttu. Vaikka onhan puut isoja, jotain 30 cm rinnankorkeudelta…

  • Metsäkupsa

    Kyllä itselläkin parhaimillaan 450 mottia hehtaarilta ollut.Käytännössä kovimmat kuusivoittoiset kuviot täällä ovat yltäneet n.600 kuutioon/ha.Usein näissä kovapuustoisissa kohteissa on joukossa usean kuution suuria puita,eihän näitä esim.3 motin ylipuita tarvitse olla kuin vaikkapa 50 kpl.Näistä saattaa tulla 150 kuutiota ja sitten normimetsä 450,niin yhteensä onkin uskomaton 600 motti kasassa.

    Jätkä

    Visakallo:”-Vanha kuusen loppukasvatusohje 600 runkoa / ha on ihan käyttökelpoinen nykyäänkin. Alakerta pysyy puhtaana roskapuusta. Kuuset mahtuvat hyvin kasvamaan motin puiksi jos niin halutaan. Tukkia tulee yli 90%, eikä tule ongelmaa ylijäreydenkään kanssa. Semmoisen leimikon kun laittaa tarjolle, niin tarjouksia kyllä tulee.”

    Runkolukuohje ei ole oikea mittaustapa määriteltäessä oikeaa kasvatustiheyttä / harvennusvoimakkuutta. Relaskooppi on siihen toimeen oikea työkalu, – ja tietenkin puunkorkeusmittari tai Hypsometri yhdessä pohjapinta-alaohjeen kanssa. Metsätyyppi pitää tietenkin myös tunnistaa.

    Kerran harvensin kuitupuukokoista männikköä hiekkakankaalla. Nykyaikana siitä olisi tullut jo rutksti pikkutukkia ja parruakin. Olin jo harventanut 2 – 3 hehtaaria, kun palstalle kompuroi vanha Metsänhoitaja. Istuskeltiin siinä kourakasan päällä juttelemaan ja hän kertoi, että kun hän tuli palstalle, meinasi saada sätkyn, kunmetä oli mennyt NIIN harvaksi. Sitten oli mitannut relaskoopilla ja PPa oli ollut juuri se, mikä oli heillä ohje. Katseli sitten harvennusjälkeä ja totesi, että se onkin itse asiassa tosi hyvän näköinen.

    Siinä männikössä laskin Partnerin tankillisella säännällisesti tulevat n. 290 kuitupölliä. Se oli pieniruokainen saha.

    Metsänmies

    Sodissa Venäjälle jääneestä Raivolasta löytyy kunnon metsää. Siellä olevassa, yli 200 vuotta vanhasta lehtikuusimetsässä on puuta parhaimmilla paikoilla yli 2000 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Ei taitaisi motot pystyä niihin. Myös Kiteen puhoksessa on yli 150 vutta vanhaa lehtikuusikkoa. Paljonkohan siellä mahtaa olla hehtaarilla? En löytänyt tilastoja. Matavia puut ainakin ovat, kun juurelta katsoo.

    kmo

    Millaisiin lukuihin mäntymetsillä mahdetaan päästä?

    Metsänmies

    Jos mäntyä kasvatetaan rehevillä mailla(OMT), olettaisin ,että päästään samoihin kuutiomääriin, kuin kuusella. Laatuhan siinä tietysti kärsii, kuitua tulee enemmän. Kun mänty on yleensä karumpien alueiden puu, kuin kuusi, jää männikön kuutiomäärä hehtaarilla pienemmäksi, kuin kuusikon, jos kasvatusaika on sama. Jos männikköä kasvatetaan satoja vuosia tietysti puumäärä lisääntyy. Hitaasti, mutta varmasti. Kannattavuus on sitten eri asia.

    Jätkä

    Kun kasvatetaan OMT:llä kuusta tai mäntyä, niin Kaippa kiertoajan kuluessa mänty kasvaa massaa enemmän, mutta sillä on pitempi kiertoaika. Laatu voisi tulla oikeinkin himoittu, mutta pitäisi pystykarsia huolella ja kasvattaa aika tieheänä.

    Viiluntekijät kaipailivat nopeasti kasvanutta, oksatonta , järeää tukkia. Lupasi edustaja, että maksetaan tosihyvin ja haetaan jopa yksittäisiä pölkkyjä.

    Jos Lehtikuusella halutaan kasvattaa massaa ja paljon – nopeasti, niin OMT-pohja vähintään ja harvennukset hoitohakkuina, Ei tarvitse 200 vuotta kasvatella. Siperian lehtikuusi kasvaa helposti sentin lustoa, eli paksuuskasvu 2 senttiä / vuosi. = sata vuotta ja puu on rinnantasalta 2 metriä paksu.

    Kun puhutaan, että lehtikuusi kestää lahottajaa vastaan hyvin, niin nopeasti kasvanut lehtikuusi ei todellakaan kestä.

    Kurki

    Pyhä-Häkin kansallispuistossa Saarijärvellä loytyy luonnon itsensä alkuun saattama kuusikko, jossa on 1000m3/ha. Puiden pituus 40 m tienoilla ja ikää noin 135v.Kyllä Suomessa löytyy paljon sellaisia maapohjia, joihin kuusta voi saada kasvatettua 1500m3/ha.

    Oliko tässä videossa, kun kuski puhuu 7m3 kuusista, joita motolla ei saa kaadettua.

    A.Jalkanen

    Raivolan lehtikuuset ovat valitettavasti kasvaneet ilman harvennuksia ja latvuksessa ei ole enää jäljellä kuin pieni tupsu vihreitä oksia. Ränsistymään päin siis se metsä, mutta varmasti laatupuuta kun sai kasvaa tiheässä asennossa. Suomeen on tullut sieltä siementä. Punkaharjun puulajipuiston komeat lehtikuuset kuvaavat paremmin sitä mihin laji pystyy parhaimmillaan.

    1500 mottia tuntuu jo mahdottomalta meidän oloissa, samoin yli metriset puut läpimitaltaan. Yhdysvaltain länsirannikolta löytyy niitä todella isoja puita mutta ei niitä kovin monta ole hehtaaria kohti.

    Jätkä

    Miksi tuolla videolla kuljettaja sahata nylkyttää tyveä neljästä eri suunnasta ennenkuin saa sen irti kannosta. Mutta kaatumisen jälkeen siistii tyven kerta sivalluksella?

    Onko terää pidemmälti käytettävissä silloin, kun puu on kaadettu, vai mikä on temppuilun juoni?

    Paimiossa kävimme paikallisen metsäoppilaitoksen osatonjohtajan kanssa katsomassa silloista ”Suomen suurinta ” kuusta. Puu oli mitattu hyvin tarkkaan kiipeämällä puuhun ja siellä metrin välein mitattu ympärysmitta, eli varsin luotettava mittaustapa.

    Silloin puun runkotilavuus oli yli 18 kiintoa. Sen kunto oli huonontunut maanrakennustöiden takia ja oli arveluja, että se ei enää kauvaa elä.

    sitolkka

    Siperianlehtikuusta paremmin kasvaa euroopanlehtikuusen ja siperianlehtikuusen hybridi. Eiköhän joku päivä Suomenkin suurimmat puut ole douglaskuusia. Se on päivän selvää, koska niiden kasvukyky jatkuu hyvänä satoja vuosia.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 74)