Tuollaisiakin on tarjolla heinittyvään maastoon. Onko kokemuksia? Jostain luin, että näillä on kasvuun lähtö niin hidasta, ettei juurikaan ole hyötyä pituudesta.
En osaa sanoa, paljonko aikaa pitää olla myrkytyksestä istutukseen. Heinikon lakastumiseen kuluu parisen viikkoa. Mutta jos ensi kesänä aikoo istuttaa, kannattaa nyt ruiskuttaa ensimmäisen kerran.
Hyvin on lähteneet aikoinaan pellolle kourukuokalla istutetut isot taimet . Puolet niistä oli silloin vielä avojuurisia; puolet paakkutaimia. Ei tarvittu glyfosaattia. Taimitassut ja laikkumättäisiin istutus riitti estämään ryönän tukahduttavan vaikutuksen.
Useimmiten pärjätää mättäillä, mutta pahasti heinittyvissä kohteissa heinäämisen vaatima työmäärä on älytön. Silloin tarvitaan muita keinoja. Puolimetrisiä taimiä voisi käyttää, mutta puulajin pitäisi olla koivu. Se taas ei tunnetuista syistä onnistu.
Kaupoissa vapaasti myytävää laimennenttua Rounduppia tuskin kannattaa käyttää. Pitää suorittaa tutkinto, jolla saa ostoluvan. Se onnistuu netissä ja maksaa n. 50 €. Käsitellyn taimen hintaa en ole laskenut, en ole pitänyt niin tarkkaa kirjaa aineen menekistä.
Kerro Jees myrkkyjen läträämisen turhuudesta maanviljelijälle, joka ruiskuttaa joka vuosi kymmeniä tai satoja hehtaareja. Jos metsässä jonkun ongelmakohteen käsittelee pari kertaa sen kiertoaikana, mittakaava on kovin erilainen. Todennäköisesti autoilusta metsäpalstalle 25-vuotiaalla avolavalla ”ulkoilemaan” aiheutuu enemmän ympäristökuormitusta, puhumattakaan vanhan traktorin päästöistä.
Kun alueen rehevyys on peltomaan luokkaa, eli lehtomainen tai lehto, silloin heinä, vattu ja horsma kyllä voivat vallata elintilan taimilta. Noita alueita on niin vähän, että pitäisin kemiallista heinäntorjuntaa perusteltuna. Myös pellonmetsityksissä.
Jos on käytettävissä 35 – senttisiä taimia, niin paras – ja edullisin tapa hoitaa heinät ym – on kemiallinen torjunta. henkilökohtaisesti käyttäisin menetelmää, jossa taimet istutetaan omilla paikoilleen, omn kyse muokkaamattomasta, tai muokatusta kohteesta.
Kun rehuttuminen on alkanut, mytta taimet vielä hyvin näkyvissä, kartion muotoisella suppilolla taimen suojaus ja esim reppuruiskulla suhautus taimen ympärille.
Kun Jeessi haluaa turmella luontoa ja ympäristöä paljon laajemmin, niin tämä keino kiellettäköön häneltä. Tuohon suihkautukseen on olemassa ruiskuja, jotka sumuttavat laimeaa kasvuhormoonia hyvin pienen määrä aivan mikropisaroina ryönän lehdille. Kaikkien lehtien ei tarvitse kostua, vaan samassa varressa oleva ryönä kupsahtaa.
Oikein käytettynä myrkkymäärä on niin pieni hehtaaria kohti, että enemmän vaikuttavia hiukkasia saa jopa Pösön ilmastointilaitteesta sillä hupiajeluja ajellessaan joka päivä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.