Keskustelut Tekniikka 339xp

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)
  • 339xp

    Tuli tuollainen löytö ostettua. Onko muilla palstalaisilla kokemuksia kyseisestä sahasta? Itse en ole vielä päässyt tosi toimiin sahalla mutta vaikuttaa oikein pätevältä sahalta. Tässä on kyllä potentiaalia haastamaan 201:nen. Kierrokset ottaa rivakasta ja nätisti menee 20cm puuhun.

  • Jätkä

    Kallen Tilhissä ei ilmeisesti ollut säädöt kohdallaan?

    husku550xp

    Itsekkin ihmettelen mitä tuota 200stiiliä niin ylistetään 201 on paljon ärhäkämmän tuntoinen saha. Tosin en ole kuin kerran kokeillut 200 tiiliä. Uskomattoman paska saha lähteen käyntiin tai sitten oli jotain vikaa.

    MaalaisSeppo

    Mulla on sekä 200, että 201. Kyllä  10 v vanha 200 on vähintään yhtä ärhäkkä kuin n vuoden vanha 201. Molemmat lähtee hyvin käyntiin. 201 vie hieman enemmän bensaa.

    Jätkä

    Yleensä ottaen tulee tunne, kun lukee esim näitä sahakommentteja, että on selkeästi kahdenlaisia sahankäyttäjien arvoasteikkoja.

    Huomattava osa ns. ”sahureista” pitää hyvin tärkeänä sitä, että saha lähtee helposti vetäisemällä käyntiin ja vetäisyjä ei saisi olla kuin yksi, korkeintaan kaksi. Heillä on kuitenkin usein käynnistinlaite rikki, koska käynnistyksiä tulee päivittäin jopa satoja.

    Vähemmistössä on sahaajat, joilla tärkeysjärjestys on aikalailla toinen, eli ei ole merkitystä, kun aamulla käynnistää sahan, lähteekö se ekalla, vai vasta kymmenennellä. Ei ole merkitystä, vaikka puristukset ovat niin kovat, että sahaa ei saa vetelemällä käyntiin, vaan Suomeksi sanottuna se ”Revitään” käyntiin. Mutta kun se on käynnistetty, se käy, kunnes se sammutetaan tai bensa loppuu. Sahattaessa se parkuu niin, että sen erottaa haavikoitaan aitaava putkirunkkarikin kilometrin päähän, että siellä sahataan.

    Oikea ammattisaha lähtee käytännössä käyntiin aina – aivan varmasti. Se myös kolmella litralla päivässä tuottaa niin paljon jälkeä, että sen tekijällä on ”saaneen ole” sen jälkeen.

    Nyrkkisääntönä voi pitää, että saha, joka lähtee aina EKA-nykäisyllä käyntiin, ei ole ammattisarjan kone. Ja kun sahoissa on transistorisytytykset, jotka on rakennettu kovia kierroksia varten, ei yleensä riitä, että magneetto vain pyörähtää. Onhan sellaisissa koneissa tyhjäkäyntikin jopa lähellä 3000 kierrosta / min.

    petep

    Onko Jätkä tehnyt niitä  ”oikeita”  töitä ei sahannut työkseen kun 550 xp on ollut markkinoilla. Näyttää että tykkäät laitteesta aika paljon ja kai se on ihan kiva saha.

    Tolopainen

    Saha voi käynnistyä kevyesti yhdellä nykäisyllä. Käynnistyksessä tietenkin hyödynnetään sahan painoa eikä sitä tungeta jalkoväliin.

    Jätkä

    En ole tehnyt ”oikeita töitä” 550 xp:llä, ainoastaan kokeillut. Minulle riittää 346, joka on käytännössä samalla tekniikalla varustettu. (Nyt arto hyökkää ja kertoo, mitä siinä on erilaista, kuin 346:ssa.).

    Tuon mallisarjan kehityskaarihan alkoi kauan sitten. Oli 138, 238, 242, 246, 346, ja nyt 550. Iskutilavuus on kasvanut vuosien saatossa 38:sta 51:teen. Kyse on oikeasti samasta sahasarjasta. Saman sarjan ympärille punottiin kakkososista tehdyt sahat, jotka muistuttivat etäisesti tuota kantasahaa, paitsi hinnaltaan, jonka olisi pitänyt hälyttää sahaa oikeasti tarvitsevan.

    Jos sahassa arvostaa sitä, että se on nyhdettävä käyntiin aina, kun on hellittänyt kätensä kaasukahvalta, niin Tollo on silloin omillaan. Heittokäynnistys on silkka hevosmisten menetelmä, joka kyllä osoittaa heti kaikille sivullisille, että nyt kannattaa vetäytyä turvallisen matkan päähän, on kyse sitten jeessistä tai Tollosta.

    kuusessa ollaan

    550 on ihan oikeasti kokonaan eri saha kuin 346…pytty kallistettu eteenpäin  jotta on saatu matalammalle etukahvalle tilaa, runkorakenne on totaalisen erilainen. Esim kevennyksen mahdollistanut avarampi käynnistimen puoleinen runkopuolisko on jäykistetty valussa olevalla tangolla. Moottorin sisuskalutkin poikkeaa, kampura on paljon lyhyempi ja vauhtipyörä pienempi.

    Nää huomioita, mitä omasta 550 ja julkisuuden tiedoista on löytynyt.

    Jätkä

    Niinhän on 346:kin ihan eri saha, kuin 238, mutta samaa perusrakennetta. Vanha totuus on, että uusi kone on parempi kuin vanha, uusi versio on parempi kuin vanha, on edelleen ”tätä päivää”. Ei se, että Kampiakseli on lyhyempi, ole juuri minkäänlainen kehitys. Aina on pyritty kapeampaan rakenteeseen.

    Kas kun ei mainita, että kampikammio on hopeanvärinen? Jos epäkelpo kampikammio vahvistetaan metallitangolla, niin onko se uusi maklli?

    Nposta sahamalleista 238 oli tosi kova enskasaha, 242 – oli epäonnistunut versio 346 oli varsinainen ”jytky” ja sen hopeaposki vielä parempi. 550 tulee olemaan aoka hyvä, tosin pienempi vauhtipyörä heikentää sen vääntöä ja jäähdytyspuhallusta. Lapsentauteja siinäkin, kuten aina kaikissa huskun uutuuksissa.

    kuusessa ollaan

    Koska 550 on puoli kiloa 346:tta kevyempi, on moottorin puoliskoista toinen, eli käynnistimen puoleinen siis muotoiltu hyvin kevyeksi ja jäykkyyden lisäämiseksi on käynnistinkotelon yläreunan kohdalla tukirakenne, joka on samaa valua lohkon kanssa. Ei siis mikään entisaikojen viritys. Kisa ammattisahojen parissa on pakottanut huskun tekemään radikaaleja ratkaisuja, stihlin vastaavan kokoinen 261 on ollut erittäin suosittu saha pohjoismaissa.

    HQ 138-》346 ovat lähes samanlaisella, perinteiseen huskumuotoiluun perustuvia, sama rakenne on vielä isäntälinjan 340-345-350 malleissa, nekin on nyt muuttumassa 500-sarjan tyyppisiksi. Jossain oli jo kuva tälläisestä uudesta 130-mallin protosta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)