Suomi kuuluu sentään kehittyneisiin maihin ja on johtavia metsätalousmaita. Minkähän takia myös Suomessa suojellaan ja puututaan ympäristökysymyksiin. On tehty paljon hyvää metsissä, on tehty maalla vesistöissä ja ilmassa. Ei Suomessakaan ole jätetty hoitamatta, eikö olisi tarve myös puolustautua. Siitäkin huolimatta kysymys kuuluu, missä mitassa jäädään vaille. Ilmastokysymys on iso kysymys ja on sitä senkin jälkeen, kun ilmastoa käydään suitsimaan rahalla. Paljon on Suomessakin tehty ympäristön eteen, mutta riittääkö se investointien mitassa?
Kukakohan laatisi kansalaisaloitteen vihreän puolueen lakkauttamisesta rikollisjärjestönä. Täältä saa äänen ja veikkaan, että niitä tulisi nopeasti vaadittu raja täyteen.
Taksonomiahan on itsessään hyvä ajatus. Tukea ilmaston muutoksen hillintää , hiilinielujen lisäystä ja fosiilisten raaka-aineiden korvaamista uusiutuvilla. Mutta eipä tainnut olla puolivuotta sitten mitään puhetta jatkosta eli siitä kuka päättäsi ne toimet joita käytettäisiin. Nyt jatkossa tulevat EU:n vaatimukset ei sovi jo hyvin täällä jo muutaman vuosikymmenen aikana tehtyihin parannuksiin metsän kasvun lisäämisessä, hiilinieulujen lisäämisessa ja myös monimuotoisuuden suhteen on edistystä tapahtunut jatkuvasti.
Hassikin puhuu jakuvasti, että uusia pidemmälle jalostettuja puutuotteita pitäisi tehdä. Ei ole ottanut m-tal. kehityksestä selvää. Nytkin vasta on alettu tehdä esim. puun lingniinistä akkuihin käypää materiaalia jolla voi korvata kaivannaisia. Ennen ligniini meni mustalipeän mukana polttoaineeksi. Monia muitakin puuperäisiä luonnonvaroja säästäviä innovaatioita on tehty mutta mikään ei viherstallareille kuulosta kelpaavan. Myös esim. 3 puulajin kasvatusvaatimus joka paikkaan kertoo komission tietämättömyydestä metsäbiologiasta.
Jos tällä taksonomialla kovin paljon ohjataan rahavirtoja tiettyihin tuotteisiin niin eikös se aiheuta helposti liikakäyttöä tiettyjen tuotteiden osalta. En sitten tiedä kuinka paljon puuta voidaan hyödyntää eri tarkoituksiin. Jos hakkuita halutaan rajoittaa. Näyttää että puu on avain jokaiseen luontoa säästävään toimintaan. On sitten kyseessä akkukemikaali puuvillan korvike tai lääketeollisuus.
Soista löytyy varmaan lisää helpolla kun niitä ei saa käytännössä juuri käyttää. Samoin eri sertifiointijärjestelmien kasvaneistavaateista ja se on syytä muistaa että 30% on tavoite. Ei laki eikä direktiivi.
Minua on huvittanut eräiden vihreiden poliitikkojen huono puukemian ja alan tuotekehittelyn tuntemus kun olen heidän kanssaan joskus keskustellut.
Hassikin puhuu jakuvasti, että uusia pidemmälle jalostettuja puutuotteita pitäisi tehdä.
Hassi on tyhmä marxisti ja vihreä. Ei pitäisi olla päättämässä mistään. Hänelle riittäisi yksi ääni.
Hassi kysyy: ”Miksi Suomessa ei valmisteta korkeamman jalostusasteen tuotteita?”
Hassi voisi selvittää, miksi Kaipola, joka valmisti paperia maailman tehokkaimmilla paperikoneilla, suljettiin.
Suomessa ei kannata jatkojalostus korkeiden kustannusten (varsinkin palkkakustannusten) vuoksi, joita Hassi itse päättäjänä on ollut vain lisäämässä.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa (Suomessa palkkataso on on lähes 70% korkeampi).https://areena.yle.fi/1-50608352
Suomessa duunarin täytyy tienata enemmän kuin Ruotsissa koska duunarin täytyy myös elättää tuottamaton maanviljelys. Ruotsissa ei ole kansallista maataloustukea.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.