Keskustelut Luonto 30% Suojeltu?

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 382)
  • 30% Suojeltu?

    Merkitty: 

    Aamu tv joku nainen mainitsi Suomessa tavoite 30%suojelu???

  • Puuki

    Niinpä hyi p-setti !  Osuit naulan kantaan AJ.    Muistan kun isä ”sipehti” aikoinaan niitä veroluokitusten uusimisia, kun paksua heinää kasvavista peltoheitostakin piti alkaa maksaa veroa oletetun puun kasvun mukaan.  Ennen  varsinkaan raha ei kasvanut pelloilla (eikä kyllä juuri puussakaan)  joilla ei kasvanut mitään. Niin tasapuolinen ja hieno keksintö oli pinta-alaverotussysteemi .

    Tuosta tulikin mieleen että varmaan pitäisi  alkaa käräjöimään verottajan kanssa, kun on maksettu veroja turhasta ja niille rahoille tietysti viivästyskorkoa 7 %/v vähintään.  Siitä tuleekin aika potti, korkoakorolle on  nääs iso tekijä pitkällä aikavälillä.   Siinä voisi euro pyörähtää poikineen lakimiehille ennen kuin asia olisi setvitty.  Löytyisköhän jotain konemyyjä Lahtasen tapaista tietoviisasta  tähän keissiin vetäjäksi , jos muitakin tulisi mukaan. Edellinen Lahtasen toimintahan meni muistaakseni melko hyvin putkeen puukauppojen saatavia  setvittäessä.

    Petkeles

    Keskikoulun käyneille rautalangasta: väliaikaisesti puuton tai vähäpuustoinen alue ei ole joutomaata, vaan metsämaata jos potentiaalinen puuntuotoskyky on vähintään kuution vuoteen.

    A.Jalkanen

    Näin, ellei ole peltomaata tai rakennettua. Voi olla myös metsätalouden maata jossa ei ole puita, silloin se ei ole metsämaata, esimerkiksi tiealue.

    Puuki

    Peltoheitto joka ei kasva puuta vuosikymmeniin juuri minkään vertaa  on joutomaata , kun puun vuosikasvu jää alle sen 100 l /ha.  Pajuvesakon kasvua ojissa ei lasketa mukaan, pajut lahoaa suht. nopeasti eikä ne ole käyttöpuuta.   Ne on juuri nuo esim. nimityksiin (olisko joutomaata vai joutoaluetta ?? ) takertuvat virkaintoilijat jotka ei osaa käytännön asioita hoitaa paskan vertaa. Puhutaan vain suu vaahdossa muka viisaina täyttä paskaa itse asian kannalta,  merkityksetöntä skeidaa .

    A.Jalkanen

    Täällä palstalla on pari taitavaa sanataiteilijaa; mehtäukko on ykkönen ja Rane on vahva kakkonen.

    Puuki

    Päätehakkuukuvioista tulee joka kerta n. 5 % suojeluun, kun jätetään ~ 20 säästöpuuta/ha pystyyn + lahopuut.    Kun siihen lisätään jo suojellut alueet, puolisuojellut, rantametsät , muut tilastoissa näkymättömät alueet ja ennallistetaan metsäniityt, kedot ja luhtaniityt , niin se 30 % alkaakin olla täynnä ainakin muualla kuin E-Suomessa.  Siellä tarvitaan joitain lisäyksiä edellisiin lehtojen suojelulla.

    Jätkä

    Pinta-alaverotus oli aikanaan laadittu niin, että se suosi metsän käyttöä ja metsäänsä käyttäviä, koska vero oli pinta-alan mukaan ja veroluokitus määritteli vuotuisen veron maaperän (Metsätyypin ) mukaan. Oli ensimmäisen veroluokan maat, joka oli jaettu a ja b luokkiin . Oli myös kakkos – kolmos – ja nelosluokat.

    Kun esim. yksi A-luokan metsän räväytti aukoksi, niin istuttamalla sen, sai 15 vuoden verovapauden, jos kylvi, sai kymmenen vuotta. Jos ei uudistanut, ei saanut mitään, mutta Metsälautakunta uudisti ja laskun maksoi Mo.

    Veroluokka pysyi, vaikka aukossa ei olisi kasvanut mitään, koska tarkoitus oli kiihoittaa Mo hoitamaan aukot tuottaviksi.

    Pinta-alaverotus pisti monen itaran isännän tekemään hakkuita, koska verot piti maksaa – ne rahat otettiin metsästä.

    Puuki

    Vanhan turvemaapellon metsitys normitoimin on useimmiten ajan ja rahan haaskausta . Ellei ole kysymys yhteiskunnan rahoituksella tehtävä (kuten hiilinielujen lisäämisessä) pitkällä tähtäimellä tapahtuva  metsänkasvatuksen lisääminen jolloin perustamiskulut/saatavissa olevat puunmyyntitulot -suhdetta  ei tarvitse laskea.

    Pinta-alaverotus oli etukäteen perittynä ja luokituksen takia epätasapuolinen ja melko kalliisti ylläpidettävä systeemi.    Metsän  vero% oli monella marginaaliverotuksen vuoksi yli 50 % metsän laskennallisesta  tulosta.  Uudistaminen oli pakollista ja vakuuden pidätyksen vuoksi se tapahtui mo:n omilla rahoilla.  Vasta taimikon vakiinnuttua sai taimikkovähennyksen verotuksessa.

    Visakallo

    Puuki kirjoitti tuolla edellä niin kuin suojeluasiat Suomen metsissä ovat. Olisi hyvin kannustavaa, jos suojeluväki edes joskus antaisi tunnustusta metsänomistajille tästä käytännön suojelutyöstä. Se taitaa kuitenkin olla liikaa pyydetty. Järjestelmä toimii kuin Venäjällä. Kun syyllinen on valittu, niin syytteitä ja rangaistuksia kyllä löydetään. Sillä ei ole mitään väliä, onko syyllinen oikeasti syyllinen vaiko ei.

    Visakallo

    Kerropa Petkeles, miksi luontoväen on niin vaikeaa nähdä metsänomistajien tekemää käytännön luonnonsuojelutyötä? – Eihän sen pitäisi olla keneltäkään pois, – vai onko?

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 382)