Montakohan prosenttia suomen maa alasta on semmosta ettei se ole metsää suojeltua aluetta eikä siellä viljellä mithään, siis teitten ja sähkölinjojen taajamien yhteispinta-ala. ??varmaan sen suomen tilastokeskus tietäs jos maksaisi ja kysyis mut tioetääkö joku metsälehden tilaajista, minä en tiedä. Eikä piä unohtaa puutavaran lanssipaikkojakaan.
Peltoheittojakin on melko paljon. Ne on usein nimellisesti metsämaata (vanhan pinta-alaveroluokituksen jäljiltä) mutta puunkasvultaan usein joutomaata. Niille ei kuulemma saa juuri millään niitä luvattuja metsityspalkkioita hiilitaseen parantamista varten , kun jotkut on ilm. ottaneet elämäntehtäväkseen estää jollain pykälällä tukien myöntämisen. Pieni risukkokin voi estää metsitystuen saannin vaikka alue olisi muuten hyvä kohde kasvultaankin.
Tonperi: Tilastokeskus tietää, se on kasvihuonekaasujen inventaariossa nimellä ”rakennettu maa”.
Puuki: laita ministeriöön palautetta peltoheitoista. Minkä ihminen on säätänyt, ihminen voi muuttaa. Tuen tarkoitus on muuttaa joutoalueita metsämaaksi, siis niin että kasvaisi puuta eikä risuja. Se on sivuseikka mielestäni onko se tällä hetkellä metsämaata veroluikituksessa.
Minkä ihminen on Suomessa säätänyt, sitä ei yleensä ihminen voi muuttaa, tarvitaan korkeampia voimia. Etenkin jos sen säätämisen muuttamisesta joku jotain hyötyisi.
Boogie sepostaa taas asiaa mitä ei ymmärrä. Se luokitus tulee kansallisen maankäyttöluokituksen pohjalta. Ei mistään veroluokituksista, eikä joutomaan määritelmään (eri asia kuin joutoalue) kuulu senhetkisen puuston kasvu vaan kasvupaikan boniteetti.
Selitätkö Petkeles uudestaan, kun minä en puolestani ymmärtänyt, mitä Puuki ei mielestäsi ymmärtänyt.
Boniteetti: Kasvupaikan ravinteisuutta ja puuntuotantokykyä kuvaava tunnus. Boniteettia käytetään pääasiassa metsätalouden yhteydessä ja se ilmaistaan esimerkiksi puuston valtapituutena tietyssä iässä.
Joutomaa on puunkasvultaan heikko alue, esimerkiksi liian karu kivennäismaa tai suo. Joutoalue on alue jossa ei kasva metsää nyt mutta jonka metsittämiseen kannattaa laittaa rahaa.
Maat luokitellaan metsätaloudessa niiden puun kasvupotentiaalin mukaan : joutomaat, puun kasvu < 0,1 m³/ha/v, kitumaat 0,1 – 1 m³/ha/v, varsinaiset metsämaat > 1 m³/ha/v. Käytännössä se on yleensä arvioitava koska tarkkaa tietoa ei ole kohteella kasvaneen metsän historiasta. Boniteettihan (pituusbonitointi) on kasvupaikan hyvyyden arviointia mittaamalla puiden valtapituutta tietyllä indeksi-iällä. (=myös arviointia taulukkojen avulla ,jos puut ei ole juuri indeksin ikäisiä, lehtipuilla yleensä 50 v ja havupuilla 100v). Miten se Petkeles mittaa peltoheiton boniteettia, jos ei puita kasva kuin siellä täällä joitain vesakkoja ?
Monet peltoheitot on juuri kuten kerroin aikoinaan luokiteltu joutomaiksi ja sitten muistaakseni 8 v:n päästä viljelyn lopettamisesta siirretty automaattisesti metsämaihin kuuluviksi ja verotuksen piiriin olipa niillä sitten metsää kasvamassa tai ei.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.