Onpas boogiella kommunistinen käsitys suojelusta, yhteiskunnan nähtävästi pitäisi maksaa jotta metsälle ei tekisi mitään. Kyllä se tuotteen loppu käyttäjä maksajana tässäkin asiassa, nyt vain lopputuotteen kohonnut hinta jää metsäyhtiön taskuun.
Jonkin arvion mukaan valtiolla on täällä etelässä suojelemattomia metsiä arviolta 650000 hehtaaria. Noista saataisiin kasaan jo kolmannes kaikesta tavoitellusta pinta-alasta. Ei ole ilmaista mutta tuohon ei tarvita vielä suoraa budjettirahaa, ja työllisyysvaikutus ei kohdistu siltä osin pohjoiseen jossa on muutenkin paljon suojeltua.
Luonnonperintösäätiön kautta olisi helppo kanavoida yksityistä lahjoitusrahaa. Eiköhän yritykset olisi innostettavissa tähän, nehän julistavat kilvan ympäristömyönteisyyttään. Varakkaat yksityiset myös. Olisiko hyvä idea jos Luonnonperintösäätiö nimeäisi uudet suojelualueet lahjoittajan mukaan?
Mietihän TZ tarkemmin mikä olisi kommunismia ja mikä ei. M-teollisuus ei maksa mitään mo.lle tulevia lisäkuluja . Päästäjät maksaa kompensaatiosta ja valtio koska säästää päästöjen sankiomaksuista sillä.
Pittää tehdä vielä ainakin yksi varmisteluleimikko koska jos tulee 30-60 m suojelusääntö rannoille,niin jää liian hyviä tukkipuita museoasentoon.
Toistan (ehkä 5:n kerran) että tutkim. mukaan parasta vesiensuojelua rannoilla on, kun jätetään n. 10 m puustoinen vyöhyke ja toinen yhtä leveä käsittelemätön heinittyvä vyöhyke, ja lisäksi lehtipuita voidaan harventaa rannasta pois. (L: tutkimus jota en nyt jaksa muistaa mistä löytyy & viimm. lause minä ite) .
”Jatkuvaa kasvatusta pitäisi myös käyttää harkiten, jotta haitat metsien kasvulle jäisivät mahdollisimman pieniksi.” Mutta kun mo:n tavoite onkin saada tuloja eikä teollisuuden tavoittelemaa ilmaista puuta. Ostaja tai jakomies jo tuolla toisessa ketjussa uhkaili ostopoikotilla..
”M-teollisuus ei maksa mitään mo.lle tulevia lisäkuluja.” Tuo on totta, toimii kuin vakuutusyhtiön ensimmäinen sääntö sanoo; mitään ei makseta! ” Jäihän teille ne palaneet puut.”
Eikös se 10 m rantavyöhyke yleensä riitä vesien suojeluun? Vyöhykkeeltä voi harventaa puita kunhan siihen jää riittävä määrä hyväkuntoisia yksilöitä. Heinittyvä kaistale muodostuu kun tehdään aukko. Ylimääräinen puuton 10 m leveä kaistale on aika iso lisäkulu. Jos kyseessä on sitten ojaston lasku-uoma tai rantaan laskeutuva rinne, sitten tarvitaan tehokkaampia vesiensuojelurakenteita kuten leveämpiä suojakaistoja.
Joo, kyllä pitää olla viettävä rinne jotta siitä lisäkaistasta olisi hyötyä. Ja jäi sanomatta että avohakkuun ulottuessa reuna-alueeseen se 10 m muokkaamaton kaista on hyvä jättää. Ei sitä puuttomaksi silti tarvi lopulta jättää . Mutta nythän on joku/jotkut keksineet ehdottaa ihan älyvapaata min. 30-60 m suojakaistaa .
Uskon että halukkuutta vapaaehtoiseen suojeluun löytyy. Olen melko varma että suojelualueita ei tuolla hinnalla tarvii ostaa kuin puuki kirjoitti. Puukin laskelma on varmaan ihan ok jos mennään ostamaan markkinahinnalla suojelua. Mitä minä olen pyörinyt metsänomistajien kanssa työhommissa niin sellainen kuva on jäänyt että monelle metsänomistajalle maksimi puuntuotto on sivuseikka. Enemmänkin näyttää että varotaan liikaa myymästä ja mielellään halutaan suojella. Yleensä nämä ovat pienmetsänomistajia jotka asuvat muualla ja pitävät vanhaa kotipaikkaa toisena asuntona.
Elikkä Zumi on sitä mieltä että metsä voitaisiin suojella korvauksetta ? Eikö tämä olisi juuri olisi sitä sosialisointia parhaimmillaan. Historioitsijathan ovat yleensä sitä mieltä, että tärkeä syy länsimaiden parempaan kehitykseen on omistusoikeuden kunnioitus. Valtio ei vie heti omaisuuttasi ja työn hedelmiä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.