Vaarana on, että komissio haluaisikin suojella Suomesta metsiä ja maita muiden EU-maiden puolesta. Esim. Saksa, jonka on pinta-ala on sama kuin Suomen, mutta asukkaita yli 15-kertaisesti, haluaisi ulkoistaa suojelualueitaan muihin maihin. Se on sitä nykyajan Lebensraum-ajattelua.
Ministeri Emma Kari esitti aika röyhkeästi virheellistä tietoa, että Suomi olisi sitoutunut suojelemaan 30% maa-alastaan. Jos tuo puhe olisi pidetty eduskunnassa, ministeri olisi joutunut eroamaan. Kerran myös Stup sekoitti prosenttiluvut eduskunnan edessä.
Ei Emma vielä ole ministeri. Käytti siis vielä pelkkänä kansanedustajana suurempaa vapautta puhua muunneltua totuutta.
MMM:n suunnalta tullut oikaisu on herättänyt ihmetystä kun tapana ei kuulemma ole oikaista toisten ministeriöiden ulostuloja virkamiesten toimesta. Kyseessähän oli kansanedustajan ulostulo. Ilmeisesti siis kansanedustajienkaan virheellisiä ulostuloja ei virkakoneisto saa kommentoida. Ehkä ei siis kunnanvaltuutettujenkaan.
Kummallinen kulttuuri Suomessa, jos virkakoneisto ei saa oikaista poliitikkojen selviä valheita.
Metsien ja vesien suojelua lisätään siis n. 2 ;n kertaiseksi Suomessa jotta päästään 30%:n tavoitteeseen. Vesien suojelua voi lisätä esim. muutamalla FSC-sertifioinnin sääntöjä vesien suojelun kannalta parempaan suuntaan . Ranta-alueilta pitää voida harventaa pois lehtipuita veden laadun parantamiseksi. Metsätiloille kuuluu usein vesiosuuksia . Niiden suojelupinta-ala kuuluu siihen 30 %:iin mukaan.
Mitähän se alueiden jyvitys tässä yhteydessä tarkoittanee ? Kukin maa suojelkoon omalta osaltaan sen vaatimuksen määrän joka vielä puuttuu tavoitteesta, jos se on kerran ehdottomana vaatimuksena. Esim. lehtolaikut, metsäniityt, hakamaat , paahderinteet yms. E-ja Keskisessä Suomessa kuuluu varmaan tiukasti suojeltuihin (10%) mutta se ei saa tarkoittaa sitä että risuakaan ei saisi ottaa . Se ei ole suojelua , jos vaikka pähkinäpensaslehdot tai jalopuuta kasvavat lehdot jätetään oman onnensa nojaan kuusettumaan.
Soita suojellaan parhaiten, kun jätetään huonosti puuta kasvavat suot ennallistumaan ihan itsekseen eikä mennä tonkimaan ojia tukkoon kaivinkoneella ja ravinteita liikkeelle.
Direktiivin tarkoitus ei ole sosialisoida jokaiselta metsänomistajalta 30 % vaan oletettavasti tavoitetta katsotaan maiden ja luontotyyppien mukaan. Meillä taitaa olla jo kaikki viralliset suojelualueet (jotka ovat suurimmaksi osaksi Metsähallituksen hallinnassa) laskien tiukasti suojeltua metsäaluetta lähes tarpeeksi – paitsi Etelä-Suomeen tarvitaan vähän lisää suojeltua suota ja vanhaa metsää.
Puolisuojeltua metsää on jo myös lähes riittävästi, jos ja kun siihen lasketaan mukaan kaikki metsäsertifioinnissa osittaisten hakkuu- ja hoitorajoitusten kohteena olevat alueet kuten vesistöjen suojakaistat ja lakikohteet. Lukella on pinta-aloista jo olemassa laskelmia pysyvästi ylläpidettävien hakkuumahdollisuuksien laskentaa varten.
Se onkin hyvä kysymys mitä ”puolisuojelu” käytännössä sallii. Mitä suojellulla vesialueella saa tehdä, onko esim. vedenotto tai kalastus sallittu? Nämä ratkaisevat hyväksyttävyyden paikallisten parissa.
Lehtipuiden poiston tarve vesien suojelemiseksi? Luonnontilassakin puiden lehtiä menee vesistöön, ja jotkut vesieliöt saattavat jopa olla niistä riippuvaisia. Onko lehtien kuormituksesta jotain tutkimuksia olemassa? Puut ottavat suurimman osan ravinteista pois ennen kuin lehdet putoavat. Orgaanista ainesta toki menee ja sen hajoaminen tietenkin lisää hapenkulutusta, mikä voi olla haitaksi jos matalassa vesistössä on talvella pulaa hapesta.
Hapen kulutushan se on yleensä se suurin haitta. Happikato tappaa melko usein pienvesien kaloja talvella. Soistuvat rantametsät varsinkin kasvaa helposti lehtipuita täyteen. Vesistöjen rannoilta kannattaa siksi hakata liiat lehtipuut pois. Jäätä pitkin on hyvä ajella talvella puut lanssipaikalle. Puun lehdistä riipuvaislle vesieliöille ”jokunen” lehti jää aina sinne rantavetteen kuitenkin.
Kuten aamun tv-keskustelussa, keskustan E Kalli hyvin perustellusti puolusti suomalaisen metsänomistajan oikeuksia ja sitä, että metsä- asiat EIVÄT KUULU millään tavalla komission toimivaltaan. Vieressä vihreä poliitikko lotrasi ummet ja lammet asiain vierestä.Suomen on oltava rintamassa eikä häiriköidä!!!
Joo , ei ollut tavoitteena suojella juuri 30 % vaan olikin 20 % + 30-60m suojakaistat vesistöjen varsille ja säästöpuita 10 % olisi jätettävä kaavailujen mukaan. Ihan hanurista.
Minkähänlaisella asiantuntemuksella noita tarkkoja sääntöjä siellä kommunismissa eikun komissijipossa tjsnp oikein laadittaneen ?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.