Että luontopaneeli. Mikä lie koostuma, mutta kova rummutus kuinka pitää rauhoittaa lisää ja lisää. Turhaa kokoustelu kun näki puheenjohtajan olemuksen. Siitä pystyi heti päättelemään pajatuksien lopputuleman.
Sensijaan, että paneelin julkitulot juhlallisesti rummutetaan, pitäisi ensin kysyä, että mihinkä se luontokato ja monimuotoisuuden huononemistiedot oikein perustuvat.
Sama koskee montaa muutakin julkituloa. Esim. julkaisu ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja” on ympäristöministeriön masinoima julkaisu ja veronmaksajien maksama. likeltä pitää, että tekijät pitäisi haastaa raastupaan. On kuitenkin puhdasta puppua, vaikka yritetty naamioida suureen sivumäärään ja tieteelliseen ulkonäköön. Mm. ojitetetut suot on tiputettu pois luonnosta ja samaan aika kuitenkin nyysitään maatalouden perinneympäristöjä. Perinneympäristöjä ne ovat ojitukset ja hakkuuaukotkin.
Suomen Luontopaneeli selvitti, miten Euroopan unionin biodiversiteettistrategian suojelutavoitteet voidaan saavuttaa Suomessa.
Mitä tuokin suojelu hyödyttää ?
Puhä-Häkin kansallispuistossa, jossa on 400 vuotta vanhaa metsää, on Suomen kääpälajeista vain kolmannes. Melkein mistä tahansa metsästä löytyy tuon verran kääpälajeja.
Tämän suojeluhuulluden kitkemiseksi, pitäisi perustaa laitos, jossa ympätään kaikki mahdolliset seini, kääpä, jne. lajit metrin pituisiin lahopuupökkelöihin ja niitä sitten levitettäisiin kaikialle Suomeen metsiin Pyhä-Hakkiinkin .
Silloin joka paikassa olisi sitten hrvinaisia ja uhanalaisa lajeja eikä tarvita mitään suojelua.
Rahat laitoksen rakentamiseksi otettaisiin valtion määrärahoista luontojärjestöille.
Sienilajitelmia metsiin voi jo ostaa ainakin Kääpä-firmalta. Pari tarjoustakin on lähettäneet niistä satseista. Ei tarvitse olla mitenkään suojeltua metsää joihin niitä voi levittää kasvamaan.
Voisi olla edullisin tapa lisätä biodiversiteettiä (jos jossain metsämaalla on oikeasti siitä uupelo) , kun EU/luontojärjestot kustantaisi osansa sienien kasvatuksen lisäämisestä talousmetsiin. Yhteinen hanke –> yhteinen kustannusten jako. Haka-ja laidunmaiden biodiversiteetin lisääminen on vähän hankalampaa. Niissä uhanlaisia luontotyyppejä on eniten (pl pienialaiset lehtotyypit E-Suomessa).
Ls-järjestöjen toimistoissa esim. pitäisi kyllä vähentää lämmitystä muutama napsu ja käytössä olevaa lattipinta-alaakin jotta saatasiin kaikki mukaan ilmaston lämpenemisen estämistalkoisiin. Pitäisköhän tehdä asiasta kansalaisaloite.
Uskooko täällä joku oikeasti vielä siihen, että metsien suojelusta korvattaisiin omistajille jotain? Valtio on nyt valitettavasti sellaisissa käsissä, ettei se suoriudu entisistäkään velvotteistaan, saatika uusista.
^ Eipä taida moni uskoa enää. Mutta silti onkin ainakin itselläni reunaehtona lisäsuojelulle kustannusten maksajan löytyminen muualta . Koska nykyiset sertifikaatit, metsälaki ja ls-laki määrittää jo riittävän hyvin suojelualueet ja -kohteet. Ja kompensaatiomaksuja kerätään muuallakin metsän hiilensidonnan lisäämisestä.
Mutta onhan sitä kuitenkin edistytty siitä, kun vuosi sitten esitettiin hiiliveroa metsänomistajille, jos käyttävät omaisuuttaan. Tästä kirjoitin jo aikaisemmin, että kukahan ne kompensaatiomaksut kerää, joiden pohjana luultavasti käytettään sinun ja minun hiilinieluja?
Metsähallituksen hallinnassa on kaikkiaan 12,6 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Tämä on lähes kolmannes Suomesta. maa-alueita 9 146 000 hehtaaria ja vesialueita 3 419 000 hehtaaria. Talouskäytössä yli puolet maa- alueista. Eihän valtion tarvi keneltäkään mitään hankki kun sillä on ihan riittävästi omia maita käytettävissä. Lisäksi kunnilla on vajaa puoli miljoonaa hehtaaria omistuksessaan, ne voidaan vielä lisätä päälle.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.