Toimivat suoekosysteemit +170 tarkoittaa ehkä luonnontilaisia soita, kun kertymä on noin suuri?
Kyllä se tarkoittaa niin ojitettua kuin ojittamatontakin suoalaa 8,9 milj.ha, josta on vähennetty vain turvekankaat 2,163 milj ha , jotka eivät sido hiiltä.
Metsää kasvavia turvekangasmaita lähinnä tarkotin tuolla aiemmin. Niissä kertyy suht. paljon hiiltä maaperään puiden juurikarikkeesta ja muusta karikkeestakin. Mitä enemmän puuta kasvaa/ha sitä enemmän kertyy hiiltä maahankin. Vain osa haihtuu CO2:na. Vanhoilla turvekankailla turpeen hajoaminen hidastuu kunnes loppuu, niinhän se mennee tutkim. mukaan. Saman tapainen ilmiö toimii varmaan turvemaapelloilla joilla on viljelty pitkään.
Liittyyhän se suojelutarpeen määrittelyynkin koska puun kasvun vaihtelu muuttaa hiilitasetta ja hiilinielujen kerryttäminen on tärkeä tekijä, kun kerran ollaan päästöjä vähentämässä ja nieluja lisäämässä uusien sääntöjen avulla.
Tällaisia suojelusuunnitelmia pidetään käsittämättöminä parin vuoden päästä, kun rahalle tulee hinta ja asuntoja menee pääkaupunkiseudulla pakkomyyntiin. Tulee tärkeämpää ajateltavaa. Vielä 1990 metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä oli 38%, sehän on puolittunut noista ajoista, osuus oli enää 18% viime vuonna. Suurimmat sellutehtaatkin toimii ulkomailla. Jotta kyllä suojeltu on.
Aivan Tolopainen: minäkin odotan että asunnot pk-seudulla halpuutetaan kun lainarahan hinta nousee.
Aivan Puuki: juuri tuosta kirjoitin eilen Hesarin taksonomiaa koskevaan keskusteluun kommentin (EU-metsäpolitiikkaketjussa). Jos samaan aikaan alennetaan sekä puuntuotannon pinta-alaa että alennetaan kasvua hiilinieluvaatimuksella, pitemmällä aikavälillä metsätalous supistuu. Samoin metsäteollisuus ja BKT.
Pietikäinen on julkaissut kolumnin taksonomiasta. Sivun lopussa on linkki ilmastokriteeristöön – jälkimmäinen linkki. Keväällä tulee lisää eli monimuotoisuuskriteerit.
Ampuiko metsäteollisuus omaan jalkaansa halutessaan viherleiman tuotteilleen? Sen takia ne joutuu nyt noudattamaan taksonomiaa, sen käsityksen saa Pietikäisen kolumnista ja tästä Ville Niinistön lausumasta Ilta-Sanomissa.
Taksonomia nousi poliittiseksi kysymykseksi vasta siinä vaiheessa kun jostain syystä metsäala Suomessa päätti, että kaiken metsäalan toiminnan pitää automaattisesti olla erityisen ympäristöystävällistä ja että mikään muu ei käy. Eihän mikään muu ala, kemianteollisuus tai terästeollisuus, ole huutanut että heidän nykyisten tuotteidensa pitää automaattisesti olla ympäristöystävällisiä, kun he tietävät että näin ei ole.
No nyt me metsänomistajat ollaan sit loppukärsijöinä, kun metsäteollisuus haluaa oll niin vihreä.
Hannes Mäntyrantakin on kolumneissaan usein moittinut metsäalaa itseruoskinnasta ja liiallisesta halusta myötäillä luontojärjestöjä. Tämähän tuli ilmi muun muassa tässä surullisen kuuluisassa HCV-keississä, missä metsäala haluaa olla ”paavillisempi kuin paavi itse”
”kattaa kaikki hiilivarastot, joihin toiminta vaikuttaa, mukaan lukien maanpäällinen biomassa, maanalainen biomassa, kuollut puuaines, karike ja maaperä”
Tämä kuulostaa lupaavalta mutta lista on kovin puutteellinen, toivottavasti nuo ovat vain esimerkkejä. Metsätalous tuottaa hiilivarastoa puutuotteisiin ja rakennuksiin ja pitää hiilivarastoa fossiilisissa, joita esim. sellutuotteet ja puunpoltto korvaavat. Riittääkö valvojan ymmärrys näin laajaan näkökulmaan?
Jos maakaasu määritellään vihreäksi energiaksi, niin millä perusteella turve ei sitä voisi olla? Turve sentään uusiutuu hitaasti, mutta maakaasu on täysin fossiilista. Näissä energiasioissa ollaan menossa kohti rotuerottelua.
Pietikäinen: Ongelma onkin, että taksonomian metsäkeskustelussa on vaikuttanut olevan kyse joskus siitä, että halutaan väkisin myöntää viherleima kaikille tuotteille, ja väittää näin niin sanotusti yleistä toimintaa erityisvihreäksi.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä metsätuotteet eivät saisi viherleimaa?
Arvaan sellu ja puunpoltto. Näitähän vihreät ovat vastustaneet.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.