No sen minäki tiedän että motoissa käytetään teräketjuöljynä erikoissitkostettua mineraalipohjasta öljyä, vaikka Jätkä tuolla jossain tyrmäs ettei teräketjuöljyssä ole mitään sitkoainetta:)

Teräketjun voitelussa on erilaisia menetelmiä ja ainevalintoja. Tiettävästi ainakin kolmea järjestelmää on käytössä, joten halukkaat voivat luottaa oman mielialansa mukaan johonkin niistä.

On olemassa hydrayliöljyyn perustuva, on omassa säiliössä ja omalla pumpulla toimiva, sekä vaseliinilla toimiva voitelu.

Oli voiteluaine sitkostettu taikka ei, en ole nähnyt koskaan missään teräketjussa siihen sitkeästi tarttunutta voiteluainetta, vaan lähinnä ihan hivenen öljyisen rasvaisen ketjun, jossa esim öljy on pysynyt vain kierroksen / pari.

Oli miten ”sitkostettua” tahansa, öljy jatkaa matkaansa kärkipyörän paikkeilla suuntaan, johon teräketju ei kulje. Eli koekaasuttelussa, jossa terälevy pidetään vaikkapa paperin yläpuolella, selviää ehkä jopa EDIT, että valtaosa öljystä roiskuu ketjusta terälevyn kärjestä noin puoliväliin – matkalle ja loput poistuu vetorattaan paikkeilla, jossa ketjun suunta taas muuttuu.

Kun sahata hurautetaan vaikkapa 30 senttinen kuivanpuoleinen kuusipölli poikki, on ketju kokolailla kuivahko. Siinä on erikoissitkostetun öljyn sitkostusaineiden koko teho.

On se vaan hienoa, että on muutama  jää – EDIT, johon ei uppoa mikään oikea tieto, vaan pitää jankuttaa kuvitelmiaan. Pitäisi vissiin EDIT hakata se umpiluiseen kalloon?

Itse muistan ajan, jolloin teräketjuöljyissä oli sitkostusainetta niin, että sen huomasi. Kun talvella pakkasella tankkasi sahan, niin öljy oli kuin narua, joka ei katkennut normaalisti kannua nostamalla, vaan jopa säiliöön saatu öljy tuli kuin naru ulos, kun nosti kannua.

Viimeisten vuosikymmenten aikana ei teräöljyssä ole mitään sitkeyttä ollut havaittavissa, vaan se on juurikin sellaista, kuin siivilöity jäteöljy pitääkin olla.

Teidän on täysin turha puhua teräketjuöljyn sitkostuksen tärkeydestä ja ketjussa pysymisetä, jos ette ole kokeillut, kuinka silloin, kun teräöljy on päässyt loppumaan, eikä ole mahdollisuutta hakea lisää, muutama tankillinen on sahattu kaksitahtibensiiniä tankkiin laitettuna. Ketju on pyörinyt hyvin, eikä ole jäykistynyt tai selkeästi kulunut.

Ihme on ollut se, että terän kipinöintikään ei ole sytyttänyt tulipaloa.

Jos kynttiläsi on sammunut, en mahda sille mitään. Teräketjun voitelu ei ole mitään rakettitiedettä. Esim öljyllä kuin öljyllä terä toimii ihan hyvin, jos sitä kuluu säiliöstä 20 % , kun bensatankki on jo sahattu tyhjäksi. Tämä on varmaa tietoa tuhansien tankillisten kokemuksella.

Miksi hirenveistossa käytetään rypsiöljyä teränvoitelussa? V= Koska se on väritöntä, eli vaikka se roiskuu hirrelle, se ei sotke sitä, on lisäksi myrkytöntä. Se voitelee hyvin, pumppua voi pitää pienellä pumppauksella.

Kasviöljy tuhraa pumput, ketjut, kärkipyörät ja sahan. Metsäkone, joka käytti kasviöljyä hydrayliikassaan, oli kuulemma mahdoton pitää puhtaana, koska se jouti olemaan metsässä lähes koko ajan. Ei lähtenyt talma normaalipesulla.

Koululla kesätauon aikana meni paljon teräöljypumppuja M- sahoista tukkoon, kärkipyörien nitkuttelus ja ketjujen käsinpyörittämistä syksyllä aika paljon.

Myös hydrayliikassa kokeiltiin ja jopa pakotettiin kasviöljyihin ja kalliita remontteja tuli sille osastolle ainakin aluksi.

Teräoljyn ”sitko” on ainakin ollut jotain muovijätettä, jota on sekoitettu jäteöljyyn. Kaikki vähänkään tummempi öljy on sellaista.

Suosittelen Jeessin temppua, jonka hän on PA kehitellyt, eli jäteöljyt teränvoiteluun, kunhan kokkareet jättää pois. kesäaikaan vesikään ei ole haitaksi.