Onko kenelläkään kokemuksia, mitä siitä seuraa, jos istuttaa 1200 – 1400 kuusentainta hehtaarille Etelä-Suomessa, OMT pohjijlle? Taimikonhoidot normaalisti, kenties EH:n väliin jättö.
Muttakun -Visakallo. Jotkut vaan sitkeästi uskovat, että tuolla ”normaalilla viljeklytiheydellä” mennään päätehakkuuseen asti ja jos kaksi harvennusta ja päätehakkuu yhdessä on tuottanut 700 kiintoa, josta 500 kiintoa tukkia, niin he nappaavat sen verran enemmän, mitä keskimäärin on ollut runkoluku kiertoajan puitteissa ja tukkiprosentti sama, kiertoaika sama!
Käytännössä on tullut parisataa mottia pystyynkuolleita ja tukkiprosentti paljon alle hoidetun metsän prosentin.
Komppaan Visakalloa, ensiharvennus heti kun sen suostuu laatujälkeä tekevä ostaja ostamaan. Ja voihan sen tehdä itsekin jos voimia ja osaamista on kunhan vaan harventaa sitten reippaasti. Ei tosiaan kannata odotella isompaa kertymää eikä varsinkaan sitä että hakkuussa kertyisi hieman tukkiakin. Varsinainen tuotto alkaa kun ensiharvennus on tehty ja kannattaa hoitaa metsää niin, että se on parhaassa mahdollisessa iskussa sillä hetkellä. Ei edes maksa hutilointia enemmän – päinvastoin…
Lapuan saha toimittaa laadukasta lautaa Sveitsiin ja Ranskaan. Länsisuomalainen kuusitukki on tarkoitukseen parasta, koska suurinosa tyvistäkin on terveoksaisia. Itäsuomalaisesta kuusesta valtaosa heillä menisi halvempiin runkotavara laatuihin. Esimerkiksi Kiinalaiset ostavat kaikki bulkkilaadut, joilla sahojen katteet jäävät alhaisiksi ja tuotto perustuu voluumiin. Eli kuusen huippulaatua ei ole noilla markkinoilla järeä kuivaoksainen tyvi, vaan tuoreoksainen tukki, joita saadaan enempi aikaiseksi hieman harvemmalla kasvatusasennolla ja lyhyemmillä puilla. Tietysti alueella, jossa on vaneritehtaalla huutava tarve järeälle tyvelle tai jossa sahataan pääasiassa bulkkia, kuivaoksaine järeä tyvi on arvokkainta osaa.
Arvokas ylijäreä oksaton kuusityvitukki menee kuitupuun hinnalla mutta ne sahattanee useimmiten kuitenkin jossain muualla kuin alkuperäisen osoitteen sahalla.
Japanintukki on ~ 3,1 m pitkä kuusen tyvitukki, jota sahataan -nimensä mukaan- Japaniin vietäväksi rakennuspuuksi.
Sitä pääosin tyvestäkin tuoreoksaista kuusitukkia kasvaa myös Itä-Suomen pohjoisosissa ja Pohjois-Suomessa.
Sahamies penäsi tukkipuun parempaa laatua kasvuaikaa pidentämällä (M-uutiset). 60 vuotias puu kuulemma höttöä, niin kuin usein onkin. N.100 vuotta pitäisi kasvattaa, jotta tulisi kunnon tavaraa. Siihen voisi vastata, että niin pitääkin, mutta kun pitäisi myös löytyä maksaja sille pitkän ajan kasvatuksen hyvällä tukille ; ei sitä kovin moni harrastuksekseen kasvata ja myy samalla bulkkihinnalla kuin 60 vuotiasta tukkipuuta.
Noh, palasihan se Visakallo sentään järjen tielle mutta kumma että ajatus hyppii välillä puolustelemaan sellaista toimintaa jota vastaan itekkin on. Miksi sellaista pruukataan sanoa, kaksineuvoista-ko?
Olen tehnyt havainnon, että ison kuusen tyvitukin ollessa ”Kuivaoksainen”, oksat muuttuvat suhteellisen lähellä pintaa terveiksi, Aika yleistä on, että kun sellaisesta 45+ senttisestä tukista vetäsee pinnan ja sen alta pintalaudan, se onkin jo sisälappeeltaan (=käyttölape) terveoksainen, jossa oksat pysyvät kiinni höylätessäkin.
Toki – jos puu on ollut kovin nopeakasvuinen, sitä ei voi lujuusluokituksessa pistää hyvään luokkaan, mutta kyllä sillekin ostaja löytyy.
Siis kaikissa tukeissa on lähellä ydintä aivan varmasti terveet oksat.
Pohjoismaiden hyvälaatuinen havusahatavara jäänee kohta muistojen joukkoon. Nopeakasvuinen havupuu on rakennus – ja huonekalupuuna yhtä huonoa kuin Keski-Euroopassa kasvatettukin.
Järeissä sorvikuusissa ei oksien laadulla ole kovin suurta merkitystä, koska oksanreikäinen viilu paikataan ja ne pannaan vanerin sisäkerroksiin. Usen jopa toinen puoli vanerista on paikattu ja ainoastaan toinen puoli on jopa oksaton koivupinta, taikka terveoksainen – jopa havupinta.
Tulkitsenko oikein edellisiä kirjoittajia, että hieman harvemmassakin eli otsikon mukaisessa kuusen kasvatusasennossa voidaan päästää hyvään tulokseen. Toisin sanoen ensiharvennuksessa saadaan enemmän kuitua mutta tukkien oksaisuuslaatu pysyy kuitenkin riittävän hyvänä. Tukkien kasvatukseen hitaasti ja pitkään ei ole tällä hetkellä rahallista kannustinta mutta ehkä sellainen tulee piankin, kun konenäköön perustuva laatulajittelu kehittyy.
Taloudellisesti paras tulos tulee kasvatuksen keinoin tietenkin silloin, kun maaperän koko kasvuvoima on pystytty ulosmittaamaan. Siinä ei lisärungot enää lisää hehtaarikasvua, ellei ne ole jotain toista puulajia. Paras lienee koivu, jonka juuret ovat syvällä ja jonka juuristokin kehittyy niin kovalla voimalla, että ”Se on kuin hidasta äestämistä syvemmällä maassa”.
Jos runkoja on ylenmäärin, jakautuu voima moneen yksilöön, eikä esim tukkikoko ja päätehakkuuvaihe tule niin nopeasti eteen.
Jesse: ”Noh, palasihan se Visakallo sentään järjen tielle mutta kumma että ajatus hyppii välillä puolustelemaan sellaista toimintaa jota vastaan itekkin on. Miksi sellaista pruukataan sanoa, kaksineuvoista-ko?”
Mitähän tuokin taas tarkoitti? Aloittaja esitti selkeän kysymyksen, ja minä osaltani vastasin siihen. Aloittajan esittämä taimimäärä riittää silloin, kun kaikki menee, ja tehdään hyvin. Hänen ajatuksenaan oli jättää yksi harvennus pois, ja tuolla taimimäärällä se voi onnistua. Taloudesta en maininnut tuossa vaihtoehdossa sanallakaan mitään. Meillä on nyt vapaus kasvattaa metsiämme eri tavoin kuten kukin parhaaksi näkee. Jessen valinta on haavat, joku taas valitsee jonkin muun ratkaisun.
Juurikääpä riski on Tapion ohjeissa mainittu syyksi pyrkiä yhteen kunnon harvennukseen ja aikaistettuun päätehakkuuseen. Mitä pitempään juurikääpä alueella kuusia kasvatetaan sitä enempi lahoa syntyy ja toisaalta harvennuksen runsas havutus ehkäisee juurivaurioita. Tapion ohjeessa ensiharvennusta on vielä lykätty tuolla alhaisemmalla kasvatustiheydellä, jolloin ehkä ensiharvennuksen kertymästä osa on tukkia ja ainakin järeää kuitua. Näitä Tapion ohjeita on tehty noin kymmenen vuoden välein ja parissa viimeisessä versiossa on hyvin jo perustelujakin ja metsänomistajan tavoitteet etusijalla. Aiemminhan ohjeet olivat yksiselitteisiä ja ehdottomia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.