Keskustelut Metsänhoito 1200 – 1400 kuusentainta per ha?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 156)
  • 1200 – 1400 kuusentainta per ha?

    Onko kenelläkään kokemuksia, mitä siitä seuraa, jos istuttaa 1200 – 1400 kuusentainta hehtaarille Etelä-Suomessa, OMT pohjijlle? Taimikonhoidot normaalisti, kenties EH:n väliin jättö.

  • A.Jalkanen

    Pystykaupassa et pysty määräämään, mitä kalustoa ostaja metsään laittaa, sukkasillaan kulkevaa vai saappailla löntystelevää.

    Jos oksien paksuus ei ole ongelma kuusen jatkojalostuksessa, ei onnistunutta kuusen istutusta useimmiten tarvinne täydennysistuttaa. Kyllä ne oksat aikanaan karsiutuvat ja oksaisemmat poistuvat harvennuksissa. Rehevämmän pään kuusikoissa tarvittanee kuitenkin aina kaksi harvennusta, karumman pään MT:ssä saattaisi selvitä yhdellä, mutta onko tämä tavoiteltavaa? Juurikääpäkuusikoihinhan tätä on suositeltu, mutta parempi ratkaisu olisi puulajin vaihto.

    Jätkä

    Kuusessakin isojen oksien pitää olla terveitä, kuivat menee puuhevosen tekoon.

    Pro Silvan koneet ovat ympäristöystävällisiä, vaikka järeyttä piisaakin. Ei uppoa, eikä riko juuria.

    meidän alueella metsänomistajat ovat jo kauan valinneet puiden ostofirmaa koneurakoitsijan perusteella. Kuljettajat on nimetty hyvinkin tarkkaan, samoin koneet on usein mainittu kauppakirjassa.

    Myyjä on vaihtanut vakiostajaa, jos luottourakoitsija hyvine koneineen on vaihtanut metsäyhtiötä.

    Varsinkin nuorten metsien harvennuksissa on koneen ja urakoitsijan sopivuus kaikkein tärkeimpiä pointteja, ei niinkään kuitumotin hinta.

    pihkatappi

    Metsätalousinsinööri koulutuksessa kuusikon harvennuksien osalta todettiin, että ensiharvennusta voi lykätä jopa 40 vuotiaaksi, jolloin ensiharvennuksesta tulee paljon kannattavampi ja kuusikko kyllä elpyy tuon jälkeen ja kiertoajan ainespuu tuotos on paras. Kaikenlaista paskaa sitä kouluissa suolletaan, taloudesta eri tahojen osalta ei juuri puhuttu, mottien tuottaminen ja mahdollisimman kannattavat hakkuut sekä logistiikka olivat tarkastelussa. Se oli tosin silloin kun kuusikuidun hinta oli paljon lähempänä kuusitukkia ja harvennustukista maksettiin paljon enempi kuin 75% päätehakkuu tukin hinnasta, eli motti kuinmotti tuotti lähes saman. Ainespuu voi olla sellufirman näkövinkkelistä puuntuotannon ja kasvatusmallien tavoite yhä, metsänomistajilla on usein erilaiset tavoitteet, kuten taloudellisesti mahdollisimman kannattava metsätalous. Olisi kuitenkin ihan kohtuullista että metsätalousinsinöörien opettajat ymmärtäisivät muutakin kuin tapion ohjeet.

    Ihmeen paljon niitä painaumia tuolla metsäkoneen urilla on, paljon näkee tuoreita tapauksia, kun painaumat ovat yli tapion suosituksen. Varmahan jotain amatöörejä sitten.

    Jätkä

    Taisit kyllä olla metsäteknikkokoulutuksessa silloin.

    Amatööri – puunmyyjänä sallii minkälaisella kalustolla tahansa ja minkälaisen isäntälinjan koneiden hyvänsä raiskata metänsä.

    Tapion harvennusmallit pitävät kutinsa edelleenkin, niitä vaan ei ole opetettu silloin vanhaan hyvään aikaan, jolloin laskukonekin oli paraimmillaan Facit. Vasta -80 luvulla tuli oppilaitoksiin opetuspaketit, joissa oli kalvosarjat harvennusmalleista, eikä vanhat metsähoitajat tajunneet niistä juuri mitään.

    Muoviset relaskooppitaulukotkin olivat heille hebreaa, kuinka silloin olisi työelämässä mukana olleet niitä tajunneet?

    kuusessa ollaan

    Anneli: Jos on hyvä kuvio tarjolla nyt, voi laittaa aika hyvät ehdot kaupan tekemiselle. Kyllä näitä ”vain yrittäjä xxxxx saa tehdä ensiharvennukset” -lisäyksiä on ollut kautta aikain. Nyt alkaa ainakin keskisissä osissa maata olla kovaa tarvetta kuidulle ja tukillekin…

    Puuki

    Melko pitkään ne harvennusmallit oli kuten nm. pihkatappi kertoi. Pientä viilausta niihin on kuitenkin tehty mutta sama päämäärä eli ainespuumäärän saannin maksimointi ja kannattava puun korjuu on ykköstavoitteena . Tosin jo 2ooo-luvun suosituksissa on myös puhetta mo:n muiden tavoitteiden huomioon ottamisesta, mm. laatukasvatuksesta ja lyhyemmän kiertoajan kasvatusmalleista.

    pihkatappi

    Joo, 90-luvulla kävin metsätalousinsinööriksi. Olen yhtä vanha kuin ponsse ja pottiputki, 40 vuotis synttärit olikin ponssen lippalakki päässä. Kohta pitäisi saada jostain pottiputki firman logolla paita tms. 50 vuotis päiville. Meni taas essonbaari jatusteluksi.

    Luulisin että kaikki metsäalan toimihenkilöt on koulutettu taannoin ainespuun tuottajiksi ja metsänomistaja näkökulma on enempi mukana ehkä ja toivottavasti metsänhoitaja koulutuksessa.

    Jätkä

    Siinä vuosituhannen vaihteen tienoilla tuli vahvemmin esiin nimike: Laatuharvennus. Se mahdollisti myös ns ”Etukasvuisten” puiden – varsinkin viljellyistä männiköistä – poistamisen. Niitä ei poistettu harsintamielessä, vaan nimenomaan periaatteella, että jos ne antavat ympärillään oleville lisävaltapuille mahdollisuuden kehittyä laatu-tukkirungoiksi.

    Pohjanmaalla piti kuitenkin pitää suitset kireällä, koska siellä oltiin innolla käymässä ” Täysi-ikäisten” puiden kimppuun, koska ne ovat jo lopettaneet kasvunsa. Puut kasvoivat edelleenkin eniten koko metsässä, eikä niistä tullut kuin kolme tukkia, eipä juuri koskaan edes neljää – viittä.

    Kuhmoisissa oltiin seurakunnan metsässä. Kyllä oli Pappi pitänyt puolensa: kahdeksaakin tukkia tuli samasta rungosta. Silloin sai tosin tehdä lyhyitäkin mittoja.

    Meillä vanhempi metsänhoitaja ei käsittäny, mitä eroa on hankintapuulla ja pystykauppapuulla. Noin niinkuin rahallisesti.

    Visakallo

    Jos kuusikosta aikoo saada nopeasti taloudellisesti parhaan lopputuloksen, on tärkeintä tehdä harvennukset ajoissa. Mieluummin liian aikaisin kuin myöhään. Ei ole pienintäkään järkeä pitkittää ensiharvennusta sen takia, että siitä saisi muutaman kymmenen mottia enemmän kuitua! Jos maapohja on kuuselle oikea ja kunnolla mätästetty, istutustiheys normaali 1800 kpl / ha, taimet kunnollisia ja taimikko kunnolla hoidettu, ensiharvennus tulee tehtäväksi Etelä- ja Keski-Suomessa  jo parikymppisenä. Toinen harvennus kolmevitosena ja päätehakkuu sitten kun järeän kuusitukin hinta on kohdillaan. Voitte väittää vaikka koko illan vastaan, mutta näin se vain menee! Kitumaiden kuusikot eivät ole talousmetsiä. Jätetään ne keskustelujen ulkopuolelle.

    Visakallo

    Kesäretkellä tutustuimme kuusikoihin, joissa oli tehty jo toinen motoharvennus 27 vuoden iässä. Kohta joku sanoo, että  ovat kasvatettu väkisin Yaran voimalla, mutta kun ei. Toinen alueista oli kaiken lisäksi istutettu aivan normaaliin tiheyteen aivan normaaleilla taimilla. Ainostaan kaikki hoidot oli tehty ajallaan. Se toki saattaa joillekin olla epänormaalia. Jään tässä jo odottelemaan parin nimimerkin perjai-pullon voimalla kirjoitettuja hengentuotteita…

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 156)