Onko kenelläkään kokemuksia, mitä siitä seuraa, jos istuttaa 1200 – 1400 kuusentainta hehtaarille Etelä-Suomessa, OMT pohjijlle? Taimikonhoidot normaalisti, kenties EH:n väliin jättö.
kasvun laskenta osittanee normaalille ihmiselle, että esim 450 – 500 runkoa kasvaa tasan saman verran puuta kuin 900 – 1000 runkoakin,…….Voi sen noinkin ajatella. Kasvu lähtee maasta hyvä maasto 1000runkoa kasvaa paremmin kuin huonolla maalla 450 runkoa. Meillä päin kuusi kuusi kasvaa kovasti. niin pituutta kuin paksuutta.
Näinhän se kasvun osalta on kuin Jätkä tuossa paasaa, mutta lisäksi on hyvä miettiä mikä kannattaa. Ensiharvennusiässä viljelykuusikko reagoi, aivan oikein Jätkä, voimakkaasti lisääntyneeseen kasvutilaan. Hehtaarikasvu saavuttaa harvennusta edeltävän tason jo kolmen kasvukauden jälkeen. Ja harvennus on tarpeen jotta järeytyminen pysyy vauhdissa.
Tilanne on jo hiukan eri toisen harvennuksen jälkeen kun ikää on noin 50 vuotta. Harvennusreaktio on hitaampi. Lisäksi valtapuut (noin 300kpl) ovat jo selkeästi vallitsevassa asennossa vaikka asia ei maantasolla erotukkaan. Valtapuut eivät juurikaan hyödy lisääntyneestä kasvutilasta.
So what? No toisessa harvennuksessa metsänomistaja myy kuitua ja tukkia harvennushinnalla ja harvennuksen jälkeen aina muutama puu kaatuu. Heinikko ja vesakko nousee pohjaan jo valmiiksi. Kannattaasiis miettiä muutakin kuin kasvumalleja, vai mitä Jätkä?
Pete: ”Kun hyvin onnistunut viljely-omt kuusikko ensiharvennetaan, niin lähtötilanne on noin 1700kpl/ha (jos istutettiin 1800kpl/ha). Tästä kun ottaa puolet pois niin jäljelle jää 800-850kpl/ha. Väitän että tuo määrä mahtuu rehevällä pohjalla olemaan päätehakkuuseen asti.”
Oletko Pete toteuttanut tuota käytännössä? Jos otat kuusikossa 1700:sta puolet pois, niin pysyykö pystyssä? Kyllähän tuo 800-850 runkoa mahtuu olemaan hehtaarilla, mutta antaako se parhaan taloudellisen lopputuloksen? Kasvu ainakin hidastuu, eikä tukkiprosentti ja tukkien koko nouse kovin ylös. Omat kokemukseni puoltavat loppukasvatuksessa 600 runkoa hehtaarille, ja sitä ennen kahta harvennusta. Järeästä kuusitukista kun saa yleensä parhaimman hinnan.
Tosiaan tavoitteena ei ole säästää maanmuokkaus ja istutuskuluissa viikonlopun ruokakauppalaskun summaa, vaan kasvattaa puuston litrakokoa mahdollisimman nopeasti siitä tuo 1200-1400 tainta. Viralliset kasvatusmallithan tuottaa kuitua mukavasti sitä tarvitsevalle, mutta jos tavoitellaan mahdollisimman nopeaa kiertoa ja taloudellista hyötyä kasvattajalle, onko tuo taimimäärä liian pieni? Hyvät harvennustalvet kuuselle ovat etelässä olleet viimeaikoina vähissä, jos EH jätettäisi pois, koneella käytäisi metsässä vain kerran ennen uudistusta, mielestäni sillekin täytyisi joku arvo keksiä.
Pete. Kasvutilasta ei ole puutetta muualla kuin Rauduskoivikossa. Kyse on maan kasvukyvystä. Aina, jos verrataan hehtaarituottoja, eikä huomioida metsätyypin kasvukykyä, on vertailu arvoton.
Kun mänty tai kuusi on tiheässä, se kasvaa pituutta ja lyhyttä – tuuheaa oksaa, jos vain eväät maassa riittää.
Kasvatusmalleja käytettäessä tulisi opetella huomioimaan myös metsätyyppien merkitys. Ei niitä malleja ole summassa heitelty eri puulajeille ja eri metsätyypeille unohtamatta keskipituutta ja valtapituutta.
Jos käsitteen valtapituus ottaa liian kirjaimellisesti, niin menee ehkä äkkinäiseltä pieleen. Sehän on hehtaarilta ”Sadan paksuimman puun keskipituus”.
Valtapuita on kahta lajia, on päävaltapuut ja lisävaltapuut. Yläharvennuksessa poistetaan kernaasti päävaltapuita, mutta metsään pyritään jättämään lisävaltapuita täyden tiheyden edellyttämä määrä. Välipuu ovat jo männikössä toisarvoisia puhumattakaan aluspuista.
Huomioiko kasvatusmallit sitä, että päätehakkuulla puiden hinta on usein yli 20% korkeampi kuin kakkos harvennuksella ja harvennuksen takia tulee hivenen riskilisää. 1700 runkoa hehtaarilla menee varmasti melko aikaiseen harvennukseen, jossa isolla poistumalla viedään puustopääomasta jopa 40% todella alhaisella kuidun hinnalla. No tietysti se ensiharvennus isosta puumäärästä mahdollistaa hieman laadukkaamman loppupuuston. Itse olen pyrkinyt tähän asti mahdollisuuksien mukaan kahteen harvennukseen, mutta ei se välttämättä ole joka kerta viisasta. Sehän tässä on vaikeaa, kun mottien hakkaaminen mahdollisimman nopealla aikataululla ja taloudellisin tulos mahdollisimman pienellä riskillä eivät ole lähelläkään toisiaan ja melkein minkä vaan kasvatusmallin saa paremmaksi toista, ja muuttamalla vähän kasvua, korkoa, puiden hintoja, korjuusta johtuvaa hävikkiä jne.
METLA on tutkinut aika pitkään metsien käsitelyä ja puiden kehittymistä. Yhdessä Tapion kanssa ne ovat tehneet tarkkojen mittausten perusteella mallit, joiden avulla pääsee mitä ilmeisimmin parhaaseen lopputulokseen ainakin, mitä puuston määrään ja laatuun pohjaavalla tavalla taloudellinen tulos on paras.
Joskus esitetty epäilys valtakunnan metsien inventoinnin tulosten tarkkuudesta herätti Lanko-Pekan sanomaan: ”Esittäköön joku paremman mittausmenetelmän, tai olkoon hiljaa”.
En usko, että täälläkään keskustelussa kukaan on keksinyt parempia kasvatusmalleja kuin on esim nuo Tapion harvennusmallit. Jos on, niin näyttöjä vain kehiin.
Jos mahdolliset korjuuvauriot, joiden takia ei uskalla metsiä harventaa, estävät harventamisen, niin on parempi vaihtaa porkkanan kasvattajaksi, mutta suosittelen pienillä pinta-aloilla tehtävää tuotantoa, että ei syksyisin harmittaisi niin kovin. Siinäkin muuten kasvutila saattaa käydä ahtaaksi, mutta lähinnä maanpinnan alapuolella, kuten – yllätys/ yllätys – myös kuusikossa.
Kuusikoiden harventamisen tuomista ongelmista puhuttaessa olisi syytä pysähtyä myös kertomaan, mitä nämä ongelmat ovat? Kuusikoitani on harvennettu ja ensiharvennettu motolla 80-luvulta lähtien yhteensä yli sadan hehtaarin alalta, ja kaiken lisäksi lähes aina sulan maan kuivilla keleillä. Minun olisi kyllä pitänyt havaita ongelmia, jos niitä olisi ollut, sillä useita kuviota on ehtinyt jo päätehakkuuseenkin.
Harvaistutukseen pitäisi liittää luontaisen taimiaineksen hyödyntäminen, siis uudistuksen yhteydessä syntyneen. Silloin ensiharvennuksessa poistettaisiin tätä ”ilmaista” puustoa ja päätavoite olisi kasvattaa istutuspuusto kakkosharvennukseen asti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.