Keskustelut Metsänhoito 1200 – 1400 kuusentainta per ha?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 156)
  • 1200 – 1400 kuusentainta per ha?

    Onko kenelläkään kokemuksia, mitä siitä seuraa, jos istuttaa 1200 – 1400 kuusentainta hehtaarille Etelä-Suomessa, OMT pohjijlle? Taimikonhoidot normaalisti, kenties EH:n väliin jättö.

  • Timppa

    Entäs ne raivuut?  Jos kasvattaa liian harvassa, saattaa saada vielä yhden ylimääräisen raivauskerran.

    jees h-valta

    Tuhovaraa ei myös ole ja jätkän kannalla kyllä ettei enskarista kannata tukkia hamuta. se on nimenomaan alaharvennus jossa vain annetaan parhaille tilaa kasvaa ja järeytyä. Huonoja ja allejääneitä yksilöitä pois. Jos enskarissa hamutaan tukkia on se suoraan toisesta pois.

    jees h-valta

    Mitä taas Visakallon vastaukseen tulee onkin näköjään henkilöitä joilla mielipide vaihtelee (tuulen suunnan mukaan-ko?) eli ero minuun on sinällään selvä. Minua on moitittu vain oman kokemuksen eli suppean mielikuvan esittämisestä. Olen kyllä aina valmis toimimaan omissani mielipiteeni mukaan. Jos taas joillain tavat metsätalouteen vaihtelee mielialajuttujen mukaan tai oliko se sittenkin vain mielipide joka vaihtelee tuulensuunnan mukaan. Mutta kuten sanoin, en ole kuusen uudistusta harrastanut kuusta uudelleen istuttamalla joten tästä voin sanoa vain miten tekisin JOS kuusta istuttaisin. Eli tekisin sen juuri suositusten mukaan. mahdollisuuksien mukaan tietty. Mutta esim. aiemmat muiden viljelemät olen saattanut loppuun aina päätehakkuuseen asti suositusten mukaisella tavalla. poikkeuksena yksi kirjanpainajan tuhon vaivaama joka päätehakattiin ennenaikaisesti. ja jossa otin takkiini kyllä.

    Anton Chigurh

    ?

    Metsäkupsa

    Olen metsiini istuttanut viimeiset vuodet kuuset n.1600kpl/ha heti hakkuun jälkeen kääntömättäisiin.Taimien kuolleisuus alle 1% ensimmäisenä kesänä.Varmaan vähempikin riittäisi,mutta silloin ei valinnan varaa harvennukseen paljoa jää,myöskin taimien olisi selvittävä vatukko/heinikko vaiheesta lähes ilman taimikuolemia. Kuusia olen n. 40 000 kpl kahtena viime vuotenakin istutellut,joten en ole kaikkien perään kerennyt katsella.

    Puuki

    Harvemmassa ku-kasvatus antaa tukkia aiemmin eikä ole sama missä kasvattaa, ja eri puulajeilla erilaiset kasvatusohjeet tietenkin. Kuusi myös kestää paremmin harvennuksen, myös yläharvennuksen,  kuin mänty. Metsän ikäkin vaikuttaa kuinka nopea tai hidas on kasvureaktio.

    Taimikonhoitoa ei  tarvitse tehdä sen useammin vaikka tiheys onkin vähän norm. alempi. Ne harvemmassa kasvavat kasvattaa oksansakin pidemmiksi kuin tiheämmässä kasvavat. Ja luontaista täydennystä tulee ainakin täälläpäin lehtomaisen kankaan kuusikoihinkin yleensä riittävästi.

    Tuo rivi-istutus varmaan myös kokeilemisen arvoinen. Siinähän maaperä pysyy metsikön alkuvuosikymmeninä lämpimämpänä kun rivivälit on leveät ja aurinko lämmittää latvuksiakin vähän erilailla kuin tasaisen tiheässä metsässä. Ravinteiden ja veden kierto parantuu tod. näköisesti.

    jees h-valta

    Puuki taitaa enemmänkin tässä kuviossa jutustella mututuntumalta. Onko tuosta jotain kättä pidempää vaiko mielikuvaleikkiä? Miksi suositus ei kulje tuota rataa jos se kerran on mielestäsi NIIN hyvä tapa. Nuo Antonin kuusenkasvatusjutut on ennenkin olleet NIIN paksua ettei niitä kukaan ole aiemminkaan uskonut joten varoittaisin muita sortumasta liikoja noista mallintamaan. Toki kovalla lannoituksella saa vaikka aidanseipään kasvamaan mutta ei siinä taida aina talousajattelu pysyä aivan viimemetreille perässä.

    Anton Chigurh

    Niihin kuusenkasvatusdokumentteihin on muutama nimimerkkien tapaamisiin uskaltautunut asiallinen palstalainen päässyt tutustumaan.

    Mutta eivät suurisuiset öykkärit.

    Visakallo

    Syntymäviisaana Jessen ei tarvitse pohtia sanomisiaan, riittää kun sanoo sen mitä ajattelee. Tavallisemmat joudumme ajattelemaan mitä sanomme. Jessen polku metsänkasvattajaksi on kulkenut suoran ja nousujohteisen tien aina oikeista ratkaisuista toisiin.  Tämä heijastuu hänellä myös muiden elämänalojen valintoihin. Olisisin epärehellinen, jos väittäisin etten kadehtisi Jesseä. Oma polkuni on ollut paljon mutkikkaampi ja kivisempi, erehdyksestä toiseen rämpimistä, omista virheistä kantapään kautta oppimista, mutta onneksi aika sentään kultaa muistot. Toivoisin joskus Jesselle järjestyvän edes puolikas päivä aikaa poiketa tutulta mökkitieltään, ja ajaa meidän kautta kotiin pohjoista reittiä yli Päijänteen komeaa Kärkisten siltaa pitkin.  Toinen vaihtoehto on mennä eteläistä vaihtoehtoa Sysmän ja Pulkkilanharjun kautta Vääksyyn.  Molemmissa näkisi samalla kappaleen kauneinta Suomea.

    Puuki

    ” Puuki taitaa enemmänkin tässä kuviossa jutustella mututuntumalta. Onko tuosta jotain kättä pidempää vaiko mielikuvaleikkiä? Miksi suositus ei kulje tuota rataa jos se kerran on mielestäsi NIIN hyvä tapa. ”

    Tuon vastauksen saat ihan itse pähkäillä mieleiseksesi. Minulle riittää että oma mielipide asiasta on muodostunut  opettelun, opiskelun  ja muutaman julkaistun tutkimuksenkin avulla.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 156)