Onko kenelläkään kokemuksia, mitä siitä seuraa, jos istuttaa 1200 – 1400 kuusentainta hehtaarille Etelä-Suomessa, OMT pohjijlle? Taimikonhoidot normaalisti, kenties EH:n väliin jättö.
Tuoreen kankaan kuusikko 30 vuotta 1,6 ha. Tilavuus elokuusssa 158 m3/ha ja pituus runsaat 13 m. Runkoja 1520 kpl/ha. Siis n. 100 l/kpl. Saattaa löytyä joku tukkikin.”
Eipä tuossa mitään poikkeuksellista ole. Se olisi kyllä poikkeuksellista, jos sadan litran keskikoolla kiskaistaan tukkeja. Vahva veikkaus on, että mennään harsintaan, taikka ainakin ylharvennukseen aivan liian varhaisessa vaiheessa. Tuollainen kuusikko pitää alaharventaa…
Voi kun sen tietäisikin ettei tule tuhoja kuusen taimikkoon. Tänä keväänä laitoin reilut 1800 tainta yhteenkin aukkoon kun olen aika varma että kuivuus vaatii veronsa. Minusta tuo jessen kirjoitus on ihan hyvä kun istutetaan sellainen määrä että siintä voidaan hyväksyä tietty kuolleisuuspoistuma, Uskon että suositukset ovat sitä varten että pitkäaikaisen tutkimuksen perusteella kun mennään niin taimikosta tulee hyvä sekä se kestää tietyn taimikuolleisuuden.
Istutuksen tiheys suositus perustuu juuri noihin asioihin. Lisäksi suositus perustuu kahteen harvennukseen ennen päätehakkuuta, joka kuitenkin pidentää kiertoaikaa ja kasvusta osa poistetaan halpaan hintaan ja juurivauriot lisääntyvät.
Mikä on tausta alkuperäisellä kysymyksellä mahtaa olla?
Onko tilanne vaikka näin:
Muokkaaja ei osaa tehdä vedenvaivaamalle suolle ojitusmätästystä ja riittävästi mättäitä eli istutuskohtia 1800 kpl/ha, vaan esim. 1000-1400 kpl/ha.
Työnjohto ei osaa tai jättää valvomatta em. työnjäljen sekä ei neuvo ja opasta konekuskia.
Niin onko urakalla istuttavan pottiputkihenkilön otettava lapio käteen ja alettava ensiksi kaivamaan ojia ja tekemään mättäitä suolle ja sen jälkeen istuttamaan täystiheys.
1200 – 1400 hengissä olevaa kuusentainta hehtaarilla on aika tavanomainen määrä, jos on istutettu 1800 kpl, mutta jätetty varhaishoito tekemättä. Varhaishoidon taso on se, millä ratkaistaan metsän kohtalo. Jos ollaan varmoja, että hoito tehdään kunnolla, voidaan käyttää pienempää taimimäärää. Ei tämä nyt pitäisi kovin monimutkainen asia kenellekään olla.
Joo, aikalailla kaikki paakkutaimet yleensä selviää, jos on lähtötilanteessa tehty oikein. Mättäät sopivan korkuisia, taimet kunnollisia ja istutus onnistunut eikä heinä tai vesakko pääse tukahduttamaan. Ei ne hyvin kastellut paakutkaan ehdi kuivaa, vaikka pidempi kuivakausi olikin, jos ei sitten liian pintaan ole istutettu.
Voi laskea niinkin, että esim. 500 kpl/ha tainta vähemmän vastaa 30 vuoden päästä yhden hyvän ensiharvennuskertymän (n. 60 m³/ha) tuloa. Ainakin jos maanmuokkauksen on saanut norm. edullisemmin.
Miten Visakallo tämän mahtaisi selventää mitä Puuki ihan aikuisten oikeesti tarjoilee eli se menetys on siellä ensiharvennuksessa edessä jos säästää taimissa. Mistä se hurja enskarin tulo mahtaa Visakallolle tupsahtaa jota hän joskus aikaa jo esitti kuusen enskaristakin tipahtavan.
Olenkos minä jotain omista istustusmääristäni tässä ketjussa sanonut? Jos tulisit Jesse paikan päälle, niin näkisit eri istutustiheyksillä perustettuja metsiköitä ja niiden hakkuutuloksia.
Nyt taisi käydä niin, että Jeesman ymmärsit väärinpäin tuon minun laskelman.
Laskin 4%.n koron säästölle, joka syntyy harvemmasta istutuksesta. 30 vuoden päästä se summa vastaa about 60 m³:n arvoa 13 €:n mottihinnalla. Ja puuta voidaan silti harventaa siitä kohteesta mutta keskikooltaan tavallista eh-puuta isompana ; poistuman kpl määrä pienempi mutta saanto jo osin tukkikokoa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.