Onko kenelläkään kokemuksia, mitä siitä seuraa, jos istuttaa 1200 – 1400 kuusentainta hehtaarille Etelä-Suomessa, OMT pohjijlle? Taimikonhoidot normaalisti, kenties EH:n väliin jättö.
Jätkällä hyvä laatupuun kasvatusohje. Kerropas Jätkä, kun olet tarkka havainnoija, ovatko puunrungon lustot leveämmät puun latvassa vai tyvellä? Siis rungon tukkiosassa, latva pois lukien.
Luston leveyttä puusta on helppo tutkia. Viimeinen vuosilusto on yhtä leveä, kuin on puun ympärysmitta. Yleensä tyvipäästä on tukki paksumpi, eli lusto on leveämpi.
Tyvileikossa on lusto aika usein paksumpi kuin ylempänä, johtuen puun taipumuksesta vahvistaa tyveä myrskyjen varalta. Sitä sanotaan tyvilaajentumaksi, jonka on todettu loppuvan ennen 1,3 metrin korkeutta.
En ymmärrä, minkälainen taulapää on keksinyt sanoa luston vahvuutta leveydeksi.
SI-järjestelmässä ei puhuta vahvuudesta vaan pituusmitoista. Siksi puhutaan esimerkiksi puun pituudesta eikä korkeudesta. ”Luston leveydellä” tarkoitin siis rungon säteen paksuuntumista per kasvukausi enkä puun ympärysmittaa. Luston leveys voidaan mitata kaadetun puun katkaisupinnasta tai (kasvavasta puusta) kasvukairan lastusta.
Veikkaisin, että tiettynä vuonna syntyneen luston olisi oltava hitusen leveämpi puun tukkiosan yläpäässä, koska se on lieriö eikä kartio. Puuteknologit osaisivat selittää paremmin – tai kumota arveluni! Pitäisi kaataa ja mitata muutama runko…
Se mitä tarkoitetaan kun puhutaan ”luston leveydestä” tai ” paksuudesta” selviää asiayhteydestä helposti. Ei ole niin iso asia että kannattaisi kenenkään pelihousujaan repia mokoman jutun takia.
Puun tiheys vaihtelee rungon eri osissa paljon enemmän kuin luston leveys. Aivan erilailla eri puulajeilla toisiinsa verrattuna.
Entäpä jos nämä kaikki nykyiset kasvatusmallit ovatkin epätaloudellisia. Ja paras tulos saavutettaisiin kun puuston päätekasvatustiheys on vain 200 runkoa hehtaarille joka saavutettaisiin istuttamalla 600 tainta hehtaarille ja tehtäisiin yksi harvennus. Miten metsäyhtiöiden talutusnuorassa olevat tähän suhtautuvat ja metsäkeskuksen kontrollin alla olevat velkaiset metsätalousyrittäjät.
Tolopainen, tuossa edellä juuri kirjoitettiin, että havupuun pitäisi kasvaa ensimmäiset vuodet hitaasti eli tiheässä tai varjossa. Tuota tavoitetta ei saavuta 600 taimella, paitsi jos on jotain jo valmiina.
Sehän oli vain näkemys laatupuun kas vatukseen mutta laadusta ei makseta. Metsässä ei kuuseen kasva niin paksuja oksia että ei tukiksi kelpaisi. Lisäksi kuidun hakkuuta kannattaa välttää ja uudistamiskulut minimoida.
Alle 800 kpl/ha taimitiheyttä pidetään epäonnistuneena uudistustuloksena.
Aika vähän , jos ollenkaan, on tutkittu hyvin harvan istutustiheyden vaikutusta metsän kasvatuksen onnistumiseen.
Sellainen tutkimus on joskus tehty, jossa kuusta on istutettu vähimmillään 1200 kpl/ha ja jota luontaisesti syntyneet taimet sitten täydensi. Kokonaan epäonnistuneiksi oli saatu ko. tavalla alle 10 % taimikoista. Sama määrä epäonnistui myös 2000 kpl/ha tiheydellä. Sen tutkimuksen johtopäätökset oli, että 2000 kpl/ha antaa parhaan lopputuloksen, kun 1600 kpl/ha havupuun tainta on min. hyvän taimikon vaatimus.
Kannattavuus mo:n kannalta on sitten eri asia, johon vaikuttaa luonnollisesti muutkin tekijät kuin hyvän taimikon kriteerit täyttävä taimitiheys.
Kovin harva alkutiheys , jos luontaista taimitäydennystä ei ole, voi olla kasvupotentiaalin tuhlausta ennen kuin puut on kasvaneet tarpeeksi kookkaiksi. Liian paksut oksat saattaa olla joskus haittana tukkipuun kasvatuksessa. Mutta toisaalta, jos luontaisesti tulee vaikka koivua, ja koivun kuitupuun kantohinta kun ei juuri eroa kuusen hinnasta , niin kokonaistuotto saattaa parantua. Taimikonhoidoista pitää tietysti huolehtia , jotta koivut ei pääse ylispuiksi taimikossa.
Siinä käy niin, jos luontaisesti syntyy hyvälaatuinen, täydentävä rauduskoivikko, että viimeistään ensiharvennuksessa listitään kuuset pois ja kasvatellaan koivuja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.