Onko kenelläkään kokemuksia, mitä siitä seuraa, jos istuttaa 1200 – 1400 kuusentainta hehtaarille Etelä-Suomessa, OMT pohjijlle? Taimikonhoidot normaalisti, kenties EH:n väliin jättö.
VT:llä ja sitä huonommalla metsätyypillä puuston kehittymisvauhti ei ole ainakaan kasvutilasta kiinni. CT:lle ja OMT:lle paistaa päivä ihan yhtälailla, joten yhteyttämismahdollisuus siltä osin onkunnossa.
Me olemme kaivaneet kymmeniä – jopa satoja maanäytteitä kivennäismailta ja niiden ravinteikkuus ja kavatusmahdollisuudet on tutkittu labrassa.
Kanervatyypillä on tullut kasvua rajoittavaksi tekijäksi vesi. CT:tä ei suotta kutsuta ”Kuivaksi kankaaksi”. Onpa niinkin, että kun kankaan korkeammalta kohdalta siirrytään parikymmentä metriä, ollaankin MT:llä. Kosteuden ansiosta kenttäkerros on rikastunut ja kasvaa paljon paremmin vaikka mitä.
Meillä oli opettajana eräs entinen Jobbari, joka oli ostanut useita metsätiloja ja parturoinut ne huolella. Metsäkeskus piti hänen toimiaan tarkasti silmällä. Hän istutti aukkoihin 600 kpl sopivaa puulajia ja antoi luonnon hoitaa loput. Uudistuskustannukset minimoitu ja taisi ensiharvennus mennä R-sahalla. Minä huolsin hänen raivureitaan silloin tällöin.
Monet tälläkin palstalla vierailleet eivät pidä tästä kaavamaisesta pellonmetsitysmallista vähääkään. Toki on vaikea istuttaa hajanaisemmin, kun istutuspaikat on vedetty kyntöauralla viivasuoriin riveihin.
Tässäkin ketjussa on noussut esiin huoli nuorena liian nopeasti kasvavista (kasvatetuista) kuusista. Huoli liittyy lähinnä rakennesahatavaraan joka sisältää puun ytimen. Harvempi kasvatusasento vain paksuntaa ensimmäisen 20 vuoden aikana kasvavia lustoja. En usko, että luontaisella sekapuustolla asiaa pystyy järkevästi hallitsemaan, siinä käy hyvin helposti niin että sekoitus on joka kuusien päällä tai sitä ei ole ollenkaan.
Huomattavasti helpompaa on kasvattaa se 1800-2000kpl/ha ainespuuta ensiharvennukseen.
Nykyisessä hinnoittelumallissa: hitaasti ensimmäiset 20 vuotta kasvaneen kuusen kasvattaja ei saa lisähintaa verrattuna siihen joka kasvatti ensimmäiset 20 vuotta nopeasti. Onko tuosta olemassa mitattua tietoa, että puu ei saisi kasvaa taimena nopeasti?
Eipä taida olla. Kysymyksessä on taas yksi niistä lukuisista hokemista, jolla ei ole yhtymäkohtaa tämän päivän käytäntöihin. Laadukas puu on kasvanut koko ajan tasaisesti. Käyttötarkoitus sitten ratkaisee, onko hidas kasvu parempi vaiko nopea. Mekaanisen puunjalostuksen tuotteiden käyttö on monipuolistunut, joten hidaskasvuisuus ei automaattisesti tarkoita hyvää laatua. Monesti asia on juuri päinvastoin.
Kun sahoille tulee röntgenlaitteet voidaan siirtyä todelliseen laatuhinoitteluun. Silloin etelän höttökuusi joutuu sellukattilaan ja lujempi pohjoisempana kasvatettu sahataan paremmalla hinnalla. Höttökuusen kasvattajien kullanvuolenta päättyy valitettavasti. Mutta laadusta pitää saada oikea hinta.
”Nykyisessä hinnoittelumallissa: hitaasti ensimmäiset 20 vuotta kasvaneen kuusen kasvattaja ei saa lisähintaa verrattuna siihen joka kasvatti ensimmäiset 20 vuotta nopeasti. Onko tuosta olemassa mitattua tietoa, että puu ei saisi kasvaa taimena nopeasti?”
Kirjassa ”Pohjolan jalot puut” kerrotaan nimenomaa korkealaatuisen männyn kasvatusmetodeista. Muistaakseni kirjan tekijät ovat hankkineet tutkimustietoa paljonkin taustakseen.
Myös Männyn laatutyvien ostajat ovat käyttäneet iät ja ajat samoja menetelmiä tukkien laadun todentamisessa.
On myös nähty systemaattisesti, kuinka noista tuntomerkit täyttävistä tukeista on tullut sitä huippulaadukasta – oksatonta listavärkkiä ja paljon. Vanha sahurikin siunaili, millaista puuta oli tullut pöydälle. Sellaiset tukit pitäisi sahata yksiteräisellä vannesahalla.
Jätkä. Puhumme ehkä eri asioista? Taimen alkukasvunopeus vaikuttaa ytimeen ja kasvunopeus ensiharvennuksen jälkeen vaikuttaa pintapuun oksaisuuslaatuun. Professorit Matti Kärkkäinen ja Seppo Kellomäki opettivat, tutkimustuloksiin perustuen, että erityisesti männyn on syytä kasvaa ensiharvennukseen saakka tiheänä, jotta tyvitukin oksat jäävät ohuiksi ja karsiutuvat (tai karsitaan) sitten pois ja saadaan paksulti oksatonta pintapuuta. Tässä keskustelussa puhutaan kuusen istutustiheydestä, ja siitä voisiko sen kasvattaa nuorena harvassa ilman että tulee laatuongelmia. Arvelisin että tuo otsikossa ehdotettu tiheys riittää karsimaan tyvitukin oksat kuusella mutta onko vaikutus puun sisäiseen laatuun haitallinen ja jos niin miksi? Visakallo kirjoitti: ”laadukas puu kasvaa koko ajan tasaisesti”. Olisiko tämä se tavoiteltava tila: luston paksuus pysyy koko puun kasvuiän samana, mutta ei liian suurena!
Puuteknologiselta kannalta (jos oikein ymmärsin) puun ydin on koko puun pituudelta teknisesti erilaista kuin pintapuu, joten ydin voidaan jättää (käyttötarkoituksesta riippuen) tarvittaessa saheista pois. Ilmeisesti olisi kuitenkin eduksi, jos nuoruusvaihe ei kestäisi kovin kauan, mikä asettaa kyseenalaiseksi jatkuvan kasvatuksen kuusen taimien laadun. Spekuloin vähän. Istutuskuusi avohakkuulla ja lehtipuuston alle syntynyt kuusi edustaisi ehkä parempaa laatua kuin kuusikon alla kituuttanut jk-taimi, koska ydinpuun osuus lopputuotteesta olisi pienempi ja ero lustojen paksuudessa ydin- ja pintapuun välillä olisi myös pienempi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.