Kuusen sorvitukeista olenkin saanut jo pidemmän aikaa parhaan hinnan, mutta onhan niilläkin ylärajat olemassa. Ylisuuret puut ovat hankalia myös puunkorjuussa ja kuljetuksessa.

Harvoin puuta myyvät ja vähän metsänmyynnistä tietävät mo:t myy helposti puunsa yhdelle ostajalle, joka ei välttämättä käytä lyhyitä tukkipituuksia tai osta sorvitukkeja. Sitä ostajat käyttävät hyväkseen. Arvokkain osa puusta saatetaan viedä kuitupuun hinnalla ja tehdä sillä itse tiliä vaikkapa keräämällä tyvet useammasta leimikosta ja sahuuttamalla ne järeän puun sahaukseen sopivalla sahalla.

Ohhoh, nyt kun tarkemmin laskee niin eihän siinä säästä kun reilu pari hunttia, jos kuvitellaan että taimi+istutus maksaa vaikka 43 snt ja mätästely menee samalla hehtaaritaksalla. Ei menisi jatkoon ainakaan minun metsässäni jos sellaisen omistaisin

Meillä tuli takavuosina MHY:n metsäneuvojalle tiukahko puhuttelu metsäkeskusken Viranomaisvalvojalta: Oli tehty avohakkuita, joita ei oltu uudistettu, eli papereiden mukaan oli useita – liki kymmenvuotiaita aukkoja, jotka olivat sinällään.

Metneuvoja vastasi (tuttuun tapaansa hymähtämällä ja vastakysymyksellä) ”Hmmmm. Milloin sinä olet nähnyt kymmenen vuotta vanhan aukon?”

Jo ainakin CT ja CLT ovat sellaisia metsätyyppejä, että sijoituksen pitää olla hyvin pieni, että se kannattaisi. Melkeinpä maanmuokkauskin pitää tehdä keveillä kustannuksilla, jos haluaa saada joskus sijoituksensa takaisin.

Aloittaja ei kysynytkään sitä, paljonko pienemmällä taimimäärällä sillä kertaa säästäisi, vaan voisiko näin välttyä pelkkää kuitua ja siten hyvin vähän rahaa tuottavasta ensiharvennuksesta. Minusta se oli hyvin asiallinen kysymys. Se joka väittää istutuskustannusten ja 20 kasvatusvuoden jälkeen tekevän niillä viidelläsadalla taimella kuitupuuta myymällä tilin, ei puhu totta. Itse olen saanut kuusikoiden uudistamis- ja kasvattamiskustannukset maksettua joulukuusilla, kun kerään muutamana vuotena ylinääräiset hidaskasvuiset kuuset istutusalueelta, mutta eihän sitä voi yleispätevänä tapana suosittaa.