Onko kenelläkään kokemuksia, mitä siitä seuraa, jos istuttaa 1200 – 1400 kuusentainta hehtaarille Etelä-Suomessa, OMT pohjijlle? Taimikonhoidot normaalisti, kenties EH:n väliin jättö.
Mitähän tälle luonnolle sitten voi. Kun nytkin hallat ja kuivuus näyttävät vievän paljon kuusentaimia heikkoon kuntoon. Niistä kyllä varmaan suurin osa lähtee jotenkuten vaurioituneena kasvuun mutta eikö tosiaan ole järkevää hiukan runsaammin istuttaa että on sitten varaa poistaa paremmin huonoja kun tulee ensiharvennuksen aika. Itse poistaisin jo ennenkin hallakoroisia runkoja mutta harvapa tuota laatuseurantaa varmaan harrastaa.
Sahateollisuus ei halua etelän nopeasti kasvanutta kuusta. He haluavat kolmea harvennusta ja 100v kiertoaikaa. Nykyinen tukin hinta on liian korkea lannoittamalla kasvatetulle hottöpuulle. Miksi teollisuus maksaisi tyhjästä huippuhintoja. Nopeasti kasvaneessa puussa on harva solukko paljon vettä ja ilmaa.
Komppaan Glata ja Visakalloa. Puun käyttäjien tarpeita on kuunneltava, eli jos nopea kasvu tai ylijäreys ovat heille ongelma, muutetaan kasvatusohjelmia sen mukaan. Useimmiten kuusi perustetaan niin rehevälle kasvupaikalle, että lehtisekapuustoa tulee. Jos sen annetaan tulla varhaishoidon jälkeen, se ei enää ’piiskaa’ kuusen latvoja pilalle, mutta voi olla hyödyksi hidastamalla kuusen oksien kasvua ja parantamalla kasvupaikan ravinnekiertoa ja runsastuttamalla mustikan esiintymistä (emäksisempi karike ja enemmän valoa metsänpohjaan).
Eiköhän surbaus kuitenkin onnistu, koska on käytettävissä tyven sievistäjät, joilla voidaan tyvilaajentumat ja epäpyöreys poistaa. Niillä voi ilmeisesti jyrsiä vaivattomasti jopa koko tukin pituudelta.
Pylväskyllästämöllä kaunistelivat isojen pylväiden tyvet sellaisiksi, että me mahtuivat pylvässorviin.
Tukkeja ostavilla yhtiöillä on mittavaatimuksiin kirjattu maksimikoko tukeille. Syynä on se, että linjastot on mitoitettu määrätyn kokoisille tukeille, koska oikein isoja tulee melko vähän.
Ne on nykyisin mennyt järjestään sorvitukeiksi, joiden maksimimitta onkin tuplaten sahatukin yläraja.
Me ollaan sahattu muutamana vuotena männyn tyvitukkeja, jotka ovat liian suuria linjalle, – Mittaan, joka menee laitteista läpi. Lähisaha on tuonut noin rekkakuorman ylisuuria keväisin, kun ne alkaisivat muuttaa väriään. Joskus kysyin ostaa niitä, mutta sanoi patruuna niiden olevan niin kalliita, että meidän ei kannata niitä ostaa.
Sahattiin neljältä sivulta pintaa pois sen verran, että tukista tuli 450 x 450 mm:n parru.
Kyllä oli upeaa männynkylkeä – täysin oksatonta.
Sahoilla yleensä käytössä olevat kuorimakoneet ovat kai VK-26, taikka Gampion 66, joiden aukot ovat 26 tuumaa, taikka 66 senttiä. Mutta kuten Visakallo sanoi, nykyään ei ole käytössä raameja joista isot menisivät läpi. Kokkolan laidalla on raamisaha, joka pystyy sahamaan 120 senttisiä pöllejä.
Kyllä mekin ollaan otettu ylisuuriksi tulossa olevia kuusia pois harvennuksilla, juuri siksi, että ne ovat olleet menossa kuitupuuksi hetken kuluttua.
Kyllä vaneritehtaat ostavat ihan ”kohtuulliseen ” hintaan sorvitukkia. Ne menevät muun tavaran ohessa saman ostajan tehtaille. Havuvaneria tehdään hyvinkin paljon.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.