Onko kenelläkään kokemuksia, mitä siitä seuraa, jos istuttaa 1200 – 1400 kuusentainta hehtaarille Etelä-Suomessa, OMT pohjijlle? Taimikonhoidot normaalisti, kenties EH:n väliin jättö.
Itse olen tällännyt 2000kpl/ha yllättävän moni taimi kuolee kuivuu mättäälle tai omt .ssä miehen mittainen heinä saattaa tukahduttaa. Sitte yksi lastikko riittää täydennykseen parin vuoden päästä.
Terveillä ja kantavilla metsäpohjilla varmaan taloudellisesti usein paras pyrkiä kahteen harvennukseen ja vieläpä niin että ensiharvennus mahdollisimman aikaisin ja kakkosharvennus heti kun tukkia tulee kaikista rungoista. Yksinkertaisempaa minun mielestä olisi tuo yhden harvennuksen malli, jos vaihtoehto on että tehdään harvennus kahteen kertaan ja pitää vähän miettiä enempi harvennusten ajoituksia, harvana kasvatetun taimikon voi ensiharventaa myöhemmin tai hieman aiemmin päävaltapuiden kärsimättä liiasta tiheydestä. Aika paljon noita juurikäävänkin vaivaamia pohjia jo on, siellä kiertoajan jarrutteleminen voi johtaa isompiin tappioihin.
Tätä keskustelua lukiessa on tullut mieleen sellainen ajatus, että onko keskustelijoiden metsissä lainkaan vadelmakasvustoja. Niistä on aikamoinen riesa joskus kuusentaimille. Joskus pahimmillaan pitää perata pari kertaa kesässä ja sittenkin osa taimista menehtyy. Jos lähtee ”urheilemaan” alhaisilla taimitiheyksillä, niin kannattaa heinettymisen lisäksi selvittää myös vatun esiintyminen.
Vaikka meillä metsät ovat yleensä aika karuja, niin joskus syntyy tasainen vattupusikko. Siitähän kyllä useimmat taimet selviävät etenkin, kun meillä hirvet syövät niitä vatun varsia.
Lähes kaikille uudistualoillehan se vadelma täälläkin ilmestyy. Jos sitä on pahasti koko alalla, ei siinä silloin kyllä auta iso taimimääräkään, vaan kova työ.
”-Useampi ajallaan tehty harvennuskerta ei pidennä kuusikon kiertoaikaa, vaan lyhentää sitä.”
Kun hyväkuntoinen ja täydellä pohjapinta-alalla oleva rotukuusikko kasvaa 25 – 60 vuotaana 15 – 25 kiintoa vuodessa, lehtomaisella kankaalle enemmänkin, niin puumäärän lisääntyessä kymmenessä vuodessa jopa parisataa kiintoa, on jopa perinteisen väljennyshakkuun tekeminen perusteltavissa. (kolme harvennusta)
Tiedän, että on myös ns ”Susitiimejä”, joiden konekalusto, mutta myös henkilöstön asenteet ja taidot eivät vastaa metsänomistajien mielikuvia asiallisesta puunkorjuusta.
Jos tyydytään ajatukseen, että puunkorjuu tehdään välittämättä jäävän metsän kunnosta pätkääkään, niin varmaan puunkorjuu malliin ”Euca-metsät” on ainoa mahdollinen. Siellä kuitenkin RS- rallattaa kolme kertaa kasvukaudessa lähes avohakkuuseen asti, joten ei sekään puunkasvatusmalli ihan ilmainen ole.
Suosittelen näille kauhukuvien elättelijöille korjuukalustolle, ajankohdalle, mutta myös kuskeille asetettavia ehtoja.
Tulossa 4ha kuusi-istutukset ensi keväänä. Laikkumättäitä kuivemmalle ja naveromättäitä märemmälle 2,5–3m välein eli n. 1300 tainta hehtaarille. Rehevä hallanketävä savolainen pohjoisrinne. Joku sanoi, että täydentäminen on kallista, mutta pitäähän taimet tarkastaa joka kevät kunnes ovat riittävän isoja selviämään ja siinä samalla vaivalla voi täydentääkin. Ei kai kukaaan taimia jätä herran haltuun kerran maahan saatuaan ja siksi laita vähän enempi, että taimia jäisi henkiin riittävästi. Vai jättääkö?
Parin vuoden kuluttua istutuksesta käyn keväällä, kun kasvillisuus ei ole vielä vihreää, kävellyt alueen yli parista kohtaa. naapurin ukko tarkistaa joka taimen, minusta se on turhaa. Noin viisi vuotta viljelystä onkin perkausajankohta päällä ja silloin tulee joka taimen kohtalo tarkistettua. Kuusentaimikkoon jätän yleensä vain kuusia ja mäntyjä.
Taimikonharvennuksessa tarvittaessa jätän reikiin muita puita. Koskaan en ole täydentänyt. Kun tekee istutuksen huolella, ja tarvittaessa heinää, ei ole täydennettävää.
Kurki: ”Ei kai kukaaan taimia jätä herran haltuun kerran maahan saatuaan ja siksi laita vähän enempi, että taimia jäisi henkiin riittävästi. Vai jättääkö?”
En tiedä, miten muut tekee. Istutuskohteessa tuo ei mielestäni olekaan hyvä peruste laittaa ylimääräisiä taimia. Pitäisi olla suunnilleen kaksinkertainen määrä, koska muuten elämään jääneiden taimien tiheys on liian suuri ja niiden harvennus tuottaa tilajärjestykseltään aukkoisen taimikon eli hyötysuhde on kaikin tavoin huono.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.