Usein kulttuuri ymmärretään kulttuurin tuotteina, tavallisimmin taiteena. Kulttuuria on kuitenkin kaikessa ihmistoiminnassa ja elämäntavoissa, maailmankatsomuksissa, arvoissa, elinkeinoissa ja organisaatioissa. Kulttuuri on aineellista ja aineetonta, yhteisöllistä ja yksilöllistä, perinteistä ja muuntelevaa. Ihmiset omaksuvat, luovat ja siirtävät sitä yhteisöissään.

Metsä on osa suomalaista kulttuuria, yhteiskuntaa ja historiaa. Metsään liittyvä kulttuuri on metsäkulttuuria: ihmisten yhteisiä metsään liittyviä toimintatapoja, arvoja ja käsityksiä. Metsäkulttuuri on kaikkea metsään liittyvää toimintaa metsätaloudesta metsien virkistyskäyttöön ja suojeluun, sekä metsien merkitystä niin taiteessa kuin arjessa. Metsäkulttuuri on ihmisen ja metsän välistä vuorovaikutusta menneestä tulevaan.

”Mulla se tarkottaa yhtä lailla kerkkien keruuta kuin metsästämistä kuin sitten monimuotoisuuden arvojen vaalimista. Mutta sitten se tarkottaa myöskin sitä, että osattais hyödyntää puuta – -. Varmaan tää Veikko Huovinen on yks, joka on siihen vaikuttanu, toisena tietysti mitä jo mainitsin, Linkolan yks yksittäinen artikkeli Suomen luonto -lehdessä – -.  No isä tietysti, koska hän vei sinne sieniretkille. Osa sitä metsäkulttuuria on tosiaan tää metsästys ja keräily, mitä tarkotan sillä metsäsuhteellani.”
Metsänomistaja, s. 1951

Omaksumme asioita ja tulkitsemme todellisuutta kulttuurin välityksellä, kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Merkitykset sävyttävät todellisuuttamme. Kun katsomme, koemme, ajattelemme tai ymmärrämme metsää, teemme sitä eri tavoin, kukin omista lähtökohdista käsin. Siten Suomessakin on useita metsäkulttuureja ja -suhteita. Metsäsuhteissamme on aina kulttuurisia piirteitä, mutta myös yksilöllistä ainutlaatuisuutta.

Kulttuurinen näkökulma auttaa hahmottamaan metsiin liittyviä arvoja ja toimintaa pitkässä aikajatkumossa. Metsän merkitykset muuttuvat ajassa. Uudet merkitykset kerrostuvat entisten päälle. Menneisyyden metsäsuhteet vaikuttavat nykyisiin metsäsuhteisiin ja yhdessä ne luovat tulevaisuuden metsäsuhteita.

Reetta Karhunkorva (Itä-Suomen yliopisto)  

Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke, rahoittajana Metsämiesten Säätiö
Toimivapaalla Suomen Metsämuseo Luston vastaavan metsäkulttuuriasiantuntijan tehtävästä

(Blogitekstin kuvissa esiintyvät henkilöt eivät liity tutkimukseen tai blogiin.)

______________________________

Lisää tietoa metsäkulttuurista ja metsiin liittyvästä kulttuurisesta kestävyydestä löytyy esimerkiksi seuraavista lähteistä:

– Karhunkorva R., Paaskoski L., Matila A., Arnkil N. 2016. Merkityksellinen metsäkulttuuri. Tapion raportteja 10. https://tapio.fi/wp-content/uploads/2016/12/merkityksellinen-metsakulttuuri.pdf

– Matila A., Paaskoski L., Karhunkorva R., Matveinen K. 2018. Metsäkulttuurinen näkökulma kansalliseen metsästrategiaan. Tapion raportteja 25. http://tapio.fi/wp-content/uploads/2018/03/Metsakulttuurinen_Tapion_raportteja_25.pdf

– Paaskoski, L. & Roiko-Jokela, H. (toim.) 2020. Metsät ja kulttuurinen kestävyys. Vuosilusto 13. Punkaharju: Lusto – Suomen Metsämuseo & Metsähistorian Seura. https://issuu.com/vuosilusto/docs/vuosilusto13

– Metsäkulttuurinen kestävyys kokonaiskestävyyden työkaluksi (MEKKO) -hanke: https://mmm.fi/-/metsakulttuurinen-kestavyys-kokonaiskestavyyden-tyokaluksi-mekko-

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.