”Terve päivä Pohjolahan,
terve Suomehen suvinen aika!
Terve lepikot lehtimään,
terve käköset helkkymään!”

Rohkaisevia esimerkkejä tuottoisista istutetuista tervalepikoista löytyy sieltä täältä Etelä-Suomesta, mutta myös pieleen menneitä istutuksia. Epäonnistumisen syynä on useimmiten se, että kuvitellaan kaikkien kosteiden peltomaiden sopivan tervalepälle. Vaikka tervaleppä pitää kosteudesta ja sietää tulvaa, niin seisova hapeton vesi on sillekin myrkkyä ja tiiviit savimaat yhtä hankalia kuin useimmille muillekin puulajeille. Kasvupaikan tulee olla myös ravinteikas ja lämmin. Multavilta pelloilta ja ohutturpeisilta viljavilta suopelloilta niitä voi löytää. Mesiangervot ja suuret saniaiset ilmentävät usein kasvupaikan soveltuvan tervalepälle.

Lepällä lentävä kasvuunlähtö

Hyvästä siemenestä kasvatettuja tervalepäntaimia on saatavissa metsänistutuksiin, mutta rajoitetusti. Lepän istutusta suunnittelevan kannattaa siis varata taimet ajoissa.

Kun tervaleppää on istuttanut sopivalle maalle ja huolehtinut alkuvuosien heinäntorjunnasta, niin voi odottaa räjähtävää kasvua, jolle on vaikea löytää vertaista kotimaisista puulajeista. Nuori tervalepikko kehittyy niin nopeasti, että harvennukset helposti myöhästyvät ja puut riukuuntuvat.

Lepän istutusta suunnittelevan kannattaa varata taimet ajoissa.

Omille mailleni olen istuttanut tervaleppää kahteen otteeseen, 25 vuotta ja 15 vuotta sitten. Tänä talvena tein ensiharvennuksen nuorempaan metsikköön, jonka valtapituus on nyt 12 metriä. Vanhemman metsikön aioin harventaa toisen kerran, mutta kevät tuli liian aikaisin – niin kuin usein metsämiehille käy. Vanhemmassa metsikössä valtapituus on liki 20 metriä, ja siitä saisi jo tukkia, jos sille olisi kysyntää.

Hyvää tukkia

Kotimaisen tervalepän sahaus on aika vähäistä ja rautakaupoissa myytävä leppäpaneeli ja -laudepuu on yleensä balttilaista alkuperää. Helpon ja halvan tuontipuun aika on ehkä pian ohi, ja luotan siihen, että tervaleppätukeilleni löytyy kysyntää. Lepällä on värinsä ja muiden hyvien ominaisuuksiensa ansiosta käyttöä paitsi paneeli- ja laudepuuna, myös huonekalupuuna.

Kåre Pihlström

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.