Monella metsänomistajalla luonto- ja virkistysarvot ovat tärkeässä roolissa metsänhoitamisessa. Nämä arvot sopisivat hyvin edistämään metsämatkailua ja tuomaan lisätuloja metsänomistajille, pohtii Johanna Teräväinen.
Metka-tuki vaikuttaa hyvälle metsänomistajan näkökulmasta. Kesäkausi osoittanee, miten tuen ehtoja sovelletaan käytännössä, pohtii Metsälehden toimittaja Sami Karppinen.
Monen vuoden jahkailun jälkeen metsänomistaja Johanna Teräväinen vaihtoi paperikansion sähköiseen metsäpalveluun. Yllättäen mobiilisovelluksen käyttö innosti havainnoimaan omaa metsää ja tekemään paikkamerkintöjä.
Sydäntalven uinuva tunnelma kutsuu pysähtymään talven puhteiden äärelle, luomaan pieniä rituaaleja ja seremonioita, pysähtyneitä hetkiä, jotka antavat sisäistä voimaa kiireiseen ja kuormittavaan arkeen. Metsänomistaja Johanna Teräväinen kertoo omista sydäntalven puhteistaan ja metsäpunttisalista.
Metsänomistaja Johanna Teräväinen perehtyi metsänomistajan luontoyhteyden syventämiseen ja löysi mielenkiintoisen havainnon: voiko metsä toimia neuvonantajana?
Marraskuun marto sai metsänomistaja Johanna Teräväisen pohtimaan ylisukupolvista metsänhoitoa. Onko se metsän tarinan luomista, ylisukupolvista dialogia ja tulevaisuuskuvia?
Ruuhkavuodet yllättivät metsänomistaja Johanna Teräväisen eivätkä metsäsuunnitelmat ole edenneet. Pitäisikö asiasta stressaantua vai voisiko tilanteeseen sittenkin suhtautua lempeydellä?
Toiselle metsänomistaminen on taakka, kun toiselle se on ilmastoteko. Kolmannelle sijoitus, neljännelle henkinen omistajuuden kokemus. Metsänomistaja Johanna Teräväinen pohtii blogissa metsänomistamisen monia merkityksiä ja palaa sen historiasta.
Metsänomistaja Johanna Teräväinen päätti perustaa oman puulajipuiston eli arboretumin, jotta voisi sen avulla vahvistaa luontoyhteyttä ja metsän monimuotoisuutta. Haaveena on myös päästä tekemään vastoja mahdollisimman monesta puulajista.
