Yrittäjänä leipä ei savotoista helpolla lähtenyt, mutta päivä päivältä olin ratkaisuuni tyytyväisempi, kirjoittaa Metsälehden toimittaja Sami Karppinen.
Maaliskuu tuo tullessaan kaarnatuulia ja metsänomistaja Johanna Teräväiselle myös tuhohyönteisten jäljitystä. Metsästä löytyi 12 pystyyn kuollutta mäntyä.
Metka-tuki vaikuttaa hyvälle metsänomistajan näkökulmasta. Kesäkausi osoittanee, miten tuen ehtoja sovelletaan käytännössä, pohtii Metsälehden toimittaja Sami Karppinen.
Sydäntalven uinuva tunnelma kutsuu pysähtymään talven puhteiden äärelle, luomaan pieniä rituaaleja ja seremonioita, pysähtyneitä hetkiä, jotka antavat sisäistä voimaa kiireiseen ja kuormittavaan arkeen. Metsänomistaja Johanna Teräväinen kertoo omista sydäntalven puhteistaan ja metsäpunttisalista.
Lajien uhanalaisuuden arviointimenetelmä on subjektiivinen verrattuna esimerkiksi valtakunnan metsien inventointiin. Uhanalaisuusarviota ei teoriassakaan olisi mahdollista toistaa, toteaa Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä blogikirjoituksessaan.
Kun naapurin isäntä soitteli pystyyn kuolleesta kuusesta ja pohti onkohan kirjanpainaja asialla, uhkakuviksi nousi heti massiiviset avohakkuut. Metsänomistaja Johanna Teräväinen kertoo miten sitten kävikään.
Taimikonhoito saattaa olla aikamoinen suoritus kainaloihin asti yltävässä heinikossa. Joskus käy onni ja taimikko onkin kaikin puolin helppo, mutta sitten aiheuttaakin itse itselleen ylimääräisiä hankaluuksia. Metsänomistaja Johanna Teräväinen jakaa kymmenen mokaansa taimikonhoidossa.
Saksalainen metsänhoito on arvatenkin yleisen mielipiteen ja metsien runsaan virkistyskäytön paineessa kehittynyt idylliseen suuntaan, jossa riskit on sivuutettu.
Menneenä talvena yhä useampana päivänä pakkasen puremalle taivaalle piirtyi savukiehkuroita tupien piipuista. Puuliiterin pinot ovat huvenneet vauhdilla. Mutta mikä onkaan polttopuiden syvempi olemus? Tätä pohtii blogissa metsänomistaja ja perinnesaunottaja Johanna Teräväinen.
