Menneenä talvena yhä useampana päivänä pakkasen puremalle taivaalle piirtyi savukiehkuroita tupien piipuista. Puuliiterin pinot ovat huvenneet vauhdilla. Mutta mikä onkaan polttopuiden syvempi olemus? Tätä pohtii blogissa metsänomistaja ja perinnesaunottaja Johanna Teräväinen.

Metsänomistaja Johanna Teräväinen päätti perustaa oman puulajipuiston eli arboretumin, jotta voisi sen avulla vahvistaa luontoyhteyttä ja metsän monimuotoisuutta. Haaveena on myös päästä tekemään vastoja mahdollisimman monesta puulajista.

Lepo- ja tulipaikka metsässä lisää siellä oleskelua ja viihtymistä. Samalla hyödytään metsän terveysvaikutuksista. Metsänomistaja Johanna Teräväinen perheineen rakensi laavun oman metsän siimekseen.

Mureneeko metsäteollisuuden valta hiilen pölinään ja tuulen huminaan, vai vieläkö teollisuuden lobbareilta löytyy aseita asemansa säilyttämiseen?

Metsänomistaja Johanna Teräväinen kirjoitti ylös oman metsänhoitotahtonsa, joka pohjustaa metsänhoitosuunnitelman laatimista ja metsänhoidollisten linjauksien tekemistä.

Metsänomistaja Johanna Teräväinen haastatteli metsäkosketuksen fyysisistä terveysvaikutuksista väitöskirjatutkija ja Re-Connecting Nature®-mikrobiuutteen tuotepäällikkö Iida Mäkelää.

Olen havahtunut siihen, kuinka paljon yhteistä metsän ja lasten kasvatuksessa onkaan. Kummassakin alkutaipaleella tehtyjä virheitä on vaikea jälkikäteen korjata.

Metsänomistaja Johanna Teräväisen perheessä syyshavut viedään haudalle kolmen sukupolven voimin. Havujen käyttö vainajien muistamiseen kumpuaa kansanperinteestä, jota voi soveltaa tähän päivään vaikka löylyveden muodossa.

Millaisessa metsässä voi viljellä erikoissieniä? Voiko sillä oikeasti saada lisätuloja? Siitä otti selvää metsänomistaja Johanna Teräväinen, joka kertoi myös oman kokemuksensa pakurin ja lakkakäävän ymppäyksestä.

Euroopan energiakriisi saa aikaan kummia. Energian hinta on noussut tai nostettu täysin uusille lukemille. Puu on uusiutuvaa energiaa parhaasta päästä, joten teimme hieman laskuharjoituksia asian tiimoilta.