Satoi ja tuuli, mutta kunnon myrskyksi ei rannikolla nuoruutensa viettänyt kehtaisi näkemäänsä kuvata. Kaatuneita puita ei ollut – ainakaan vielä keskipäivän aikaan.
Turhat harvennukset lisäävät myrskytuhojen riskiä
Mietimme silti, miten tuulituhojen riskiä voisi vähentää. Myrskyviisautta voi jatkossa olla kasvattaa metsä vain yhden varhaisen ja voimakkaan ensiharvennuksen ja sitä aikaan seuraavan päätehakkuun mallilla. Turhat harvennukset lisäävät myrskytuhojen riskiä. Tai ehkäpä voisi jopa miettiä, pitäisikö metsän kasvattaa kokonaan harventamatta, kuten skotit tekevät tuulisten nummiensa ympäröimissä metsissään.
Mitä enemmän ja useammin harvennetaan, sitä varmemmin tuuli kaataa puita. Tämä tietää ongelmia myös jatkuvan kasvatuksen metsissä – niitä harvennetaan usein ja voimakkaasti.
Vlogissa pohdintaa myös metsävakuutuksista. Oletko sinä vakuuttanut omat metsäsi?
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Olettekohan tuossa harvennusasiassa oikeassa? Jos äskettäin voimakkaasti harvennettuun metsään iskee myrsky, niin puita kaatuu kuitenkin. Jäljelle jää harva metsä, joka on sitten vaikkapa seuraavan toisesta suunnasta puhaltavan myrskyn jälkeen entistä harvempi.
Mielestäni ainoa varautumismahdollisuus on rajata uudistusalueet niin, että erityisen tuulille alttiita kohtia jää mahdollisimman vähän. Ja tietysti siis välttää liian voimakkaita harvennuksia. Kuusikkojen äskettäin tehdyt yläharvennukset ovat mielestäni erityisen riskialttiita myrskytuhoille. Joskus kokeiltiin. Ainakin meidän metsissä niihin tuli paljon tuulituhoja.
Hakkuualojen sopivalla rajauksella voidaan tietenkin vähentää myrskytuhoja, mutta kasvatusmetsissä tuhoriski on sitä pienempi mitä varhaisemmassa vaiheessa puusto harvennetaan.
Vähiten tuulenkaatoja tulisi, jos ei harvennettaisi ollenkaan. Suurin tuulituhojen vaara on, kun pitkään ylitiheänä kasvanut puusto harvennetaan voimakkaasti, mikä valitettavasti ei ole kovin harvinaista.