Tuskin se esiintyi päivälehtien sivuilla aikoinaan tukkia hevosrekeen nostanut metsätyömieskään, mutta olisiko syytä kuulla välillä myös metsissä töitä tekeviä ihmisiä? Metsien käyttöön kohdistuvat lisääntyvät vaatimukset näkyvät vahvasti Metsälehden puunkorjuuyrittäjille tekemässä kyselyssä.
Metsäkoneyrittäjillä ja heidän palkollisillaan on suuri vastuu siitä, millaisen jäljen puunkorjuu suomalaismetsiin jättää ja miten hakkuissa huomioidaan metsäluontoa. Puunkorjuubisnes on kuitenkin tällä hetkellä niin raakaa, että korjuuketjun energia kuluu huoleen päivittäisestä toimeentulosta. Jaksamista tuskin riittää siihen tulvaan, jolla metsiin nyt vyörytetään koventuvia ilmasto- ja ympäristövaatimuksia. Etenkin, kun metsäkeskustelun sävy on lievästikin sanottuna syyllistävää ja epäinhimillistä.
Metsien käytön kestävyys ei parane, jos metsäkoneiden kopeissa mieli on musta ja kukkaro tyhjä. Ekologinen kestävyys on kaiken perusta, mutta se ei seiso pystyssä yksinään vaan murenee, jos metsätöiden tekeminen ei ole taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää.
Alla puunkorjuuyrittäjät saavat suunvuoron. Sitaatit ovat metsäkoneyrittäjien Metsälehden tammikuiseen kyselyyn kirjoittamia vastauksia.
”Tällä menolla loppuvat osaavat ammattilaiset metsätöistä”
”Luulen, että 5 vuojen kuluessa noin puolet olemassa olevista metsäkoneyrittäjistä vähentää koneita ja moni lopettaa yrityksensä (syynä kannattamaton liiketoiminta).”
”Tällä menolla ja maksukyvyllä loppuvat osaavat ammattilaiset metsätöistä. Siirtyvät muille aloille.”
”Turha höpöttää kuskipulasta, jos ei makseta kunnolla. Myös jonninjoutavat lisätyöt pois tai kunnon korvaus niistä.”
”Ahdingossa elävät yrittäjät loppuvat tätä menoa ja uusia halukkaita on yhä vähemmän. Alan kilpailutus ei ole ollut oikeanlaista, enemmänkin kiristystä yrittäjiä kohtaan.”
”Konemiehet tekevät päivittäin luonnon ja ympäristön hyväksi valtavan määrän hyvää työtä ja hyviä päätöksiä, siitä huolimatta julkisuuskuva on kovin negatiivinen. Tämä ei innosta nuoria toimialalle.”
”Moni urakoitsija tekee töitä pakosta, sillä on taannut niin suuret lainat, että on pakko. Samalla urakoitsija tekee töitä 70h viikossa ja nostaa palkkaa 2000 euroa. Ei ihmekään, ettei ala kiinnosta nuoria.”
”Metsäkoneen kuljettajilta vaaditaan liikaa, monesti paskalla palkallakin vielä. Tämä ei motivoi, näkyy tuotoksessa sekä tottakai isolla osalla (korjuu)jäljessä kun mennään eurojen ehdoilla.”
Metsäteollisuuden vastuu: ”metsäyhtiöt tekevät voittoa vuodesta toiseen, yrittäjien kustannukset nousevat”
”Suuret yritykset tekevät satoja miljoonia voittoa, eikä meille pienille yrityksille saada tänne kannon juurelle juuri mitään. Ei pystytä maksamaan kunnon palkkaa hyville kuskeille ja työ on liian kausiluonteista.”
”Metsäyhtiöt tekevät voittoa vuodesta toiseen, yrittäjien kustannukset nousevat jatkuvasti. Ajatelkaa herrat muitakin kuin itseänne. Myös koneyrittäjät haluaisivat tehdä voitollista tulosta, edes joskus.”
”Metsähallitus ja metsäteollisuus käyttävät ahdingossa olevia yrittäjiä häikäilemättömästi hyväksi vääristyneen markkinatilanteen mahdollistamana, vain pitääkseen puunkorjuun jo muutenkin kireän hintatason vääristyneenä. Tämä taas heijastuu puunkorjuun hinnoitteluun yleisti, koska Metsähallitus ainoana mekittävänä toimijana kilpailuttaa urakkansa julkisesti! Puunkorjuumarkkinan toimimattomuuden osoittaa toteutuneen puunkorjuun hinnoittelun vertaaminen indeksi-kehitykseen. Teollisuus voi sanella sopimusehdot ja hinnoittelun haluamikseen, tuoreimpana esimerkkinä julkisuudessakin ollut Stora Enson 60 vuorokauden maksuaika urakkamaksusta. Puunkorjuuyritykset ovat taloudeltaan monesti niin heikkoja, että eivät voi edes ajaa alas toimintaansa ilman jälkiseuraamuksia, eli häikäilemätön tilaaja voi käyttää tilannetta hyväkseen Voidaan kysyä, onko tämä vastuullista toimintaa ja metsäteollisuuden omien arvojen mukaista?”
”Paljon puhutaan ja Stora Ensokin itse puhuu yritysvastuusta. Sitäkö lienee 60 vuorokauden maksuaika, josta ei tarvinnut neuvotella ollenkaan?”
”Herättää ristiriitaisia tunteita, kun torilla hernekeittoa syövä paperiliiton lakkolainen kertoo iloisesti, kuinka lakkoillessa on hyvin aikaa harrastaa ja ulkoilla. Samaan aikaan puunkorjuuyrittäjä, jonka tulokseen lakko vaikuttaa, miettii korjuumäärien pudotessa, että lomauttaako työntekijät ja miten maksaa laskut.”
”Toivoisin, että hyvästä puhuttaisiin enemmän kuin epäonnistumisesta”
”Niin kauan, kun Suomessa yksikin laitos käyttää puuta ja ihmiset puutuotteita, tarvitaan metsäkoneyrityksiä ja metsäkoneenkuljettajia. Miksi siis aina syyllistetään ja lyödään eniten sitä hiljaisinta osapuolta, joka tekee kovimman duunin? Ymmärrystä johonkin muuhunkin kun oman nenän päähän.”
”Vaikuttaa vaan siltä, että noustaan nappaskengissä Teslaan, ajellaan pikiteitä myöten ja kauhistellaan raiskioita, joista on kuitenkin pitkällä aikajaksolla moni saanut leipänsä ja toimeentulonsa, vaikkakaan ei nappaskengissä. Näistä kohteista saa vielä toimeentuloa myös jatkossa.”
”Metsässä tehdään päivittäin paljon hyvää. Toivoisin, että siitä hyvästä puhuttaisiin enemmän kuin siitä epäonnistumisesta. Esimerkiksi urapainuma on sellainen suure, joka todennäköisesti pomppaa jokaisella leimikolla syksyllä, jos niin halutaan se tulkita.”
”Vihreän siirtymän nimissä ei kannattaisi kaikkea yrittää kieltää, vaan löytää kultainen keskitie”
”Kustannusten nousu huolettaa kovasti tällä hetkellä, samoin vaatimustaso kuljettajien osalta. Kustannuksien nousuun on paljon tullut ns. vihreän politiikan lisää. Samoin saman politiikan vaikutus on lisännyt kuljettajien vaatimustasoa metsien käsittelyssä. Tämä voi vaikeuttaa kuljettajien saatavuutta tulevaisuudessa.”
”Päättäjille tiedoksi, että Suomessa on metsänhoito ja puunkorjuu kaikkine luontoarvoineen kokonaisuudessaan huipputasolla, vaikka vihertävät ovatkin kampittamassa jokakäänteessä. Hekin voisi piipahtaa ihan syvemmälläkin metsässä, muissakin kohteissa kuin juuri hakatulla ja muokatulla istuttamattomalla avohakkuuraiskiolla.”
”Nykyinen suunta on on erittäin huolestuttava. Maaseudulla elämisestä viedään kivijalka.”
”Kaikki vihreät siirtymät, hiilinielukeskustelut ovat ampuneet yli. Pidetään Suomi puujaloilla jatkossakin.”
”Keskustelussa unohtuu se, että konemiehet tekee kokoajan luonnonhoitotyötä. Ei ne mitään roistoja ole. Ne on ilmastohyviksiä. Ei pahiksia. Tekevät tärkeää työtä luonnon ja ilmaston hyväksi. Jatkuva kasvatus ja suojelu eivät ole ratkaisuja. Siellä ratkaisupakissa pitää olla monia eri keinoja tilanteiden ja olosuhteiden mukaan. Osaamista ja halua on.”
”Luontoarvot on hyvä ottaa huomioon korjuutyössä. Kuitenkaan rajoituksia ja säädöksiä tehdessä ei pidä unohtaa, että metsä on jonkun omaisuutta. Vihreän siirtymän nimissä ei kannattaisi kaikkea yrittää kieltää, vaan löytää kultainen keskitie.”
”Vanhojen metsien suojelulla saadaan varmimmin kirjanpainaja leviämään Suomeen. Elinvoimainen metsä pystyy parhaiten vastustamaan erilaisia tuhoja.”
”Ympäristöjärjestöjen suunnalta tuomitaan koko metsäala ikäänkuin vihapuheen omaisesti.”
”Vihreä ajattelu on tämän ajan trendi, joka maltillisesti toteutettuna palvelee meitä kaikkia. Rimanalitukset syntyvät ylilyönneistä, kuten olemme voineet turvetuotannon kohtelusta havaita. Polttoaineiden verokohtelu on kohtuutonta tällä erää. Ymmärrän, että pitää siirtyä ympäristöystävällisempään suuntaan, mutta jos todellisia vaihtoehtoja ei ole, niin polttoaineen hintaa täytyy pitää aisoissa, kunnes paremmat vaihtoehdot ovat todellisuudessa riittävän toimivia otettavaksi käyttöön. Metsäurakoinnissa niitä ei vielä ole.”
”Täytyy olla hyvin pitkäjänteinen arvostellessaan metsänhoitoa eikä tuijottaa liikaa juuri tähän hetkeen. Suomen metsät ovat erittäin monimuotoisia jo pirstaloituneen maanomistuksen vuoksi: on paljon eri-ikäistä metsää ja puulajeiltaan vaihtelevaa, sillä metsiköissä on monenlaista kädenjälkeä ja käsialaa.”
Kannattavuus: ”tulee tunnustaa heikko tilanne, eikä patsastella uusien koneiden kanssa lehtien sivuilla”
”Oma motivaatio on hukassa, kun koko ajan joutuu rahoja laskemaan, että riittääkö. Töitä tehdään täysillä ja huippukoneilla, mutta kannattavuutta ei ole. Ainoastaan jatkuvalla kassavirralla homma pyörii.”
”Kaikki kulut kallistuvat sellaista vauhtia, ettei esimerkiksi puusta saatava hinta kohta enää riitä edes kattamaan korjuukuluja heikoilla ensiharvennuksilla tai nuorenmetsän kunnostuskohteilla, joita pääosa kohteistamme on.”
”Nousseet korjuukustannukset vievät kannattuvuuden. En aio investoida, jolleivat taksat nouse vastaavasti. Metsäala saa jäädä 35 vuoden harjoittelun jälkeen.”
”Urakointitaksamme laahaa noin 50% perässä valitettavasti. Koneita ei kannata enää uusia näillä hinnolla, ajan nykyisen kaluston loppuun ja lopetan.”
Runkohinnoittelu käyttöön vaihtoehdoksi kaikissa hakkuutavoissa. Kausityön leimaa olisi helppo lieventää kausihinnoittelulla: esim. tammi-, helmi-, maalis-, kesä-, elo- ja syyskuussa hinta olisi suhteessa taksaan 110%. Touko-, heinä- ja joulukuussa suhde 100. Huhti-, loka- ja marraskuussa suhde olisi 90.”
”Urakoitsijoiden itsensä tulee tunnustaa heikko tilanne, eikä patsastella uusien koneiden kanssa lehtien sivuilla ja kehua hakattuja motteja. Pitää tajuta, etteivät motit elätä tai tuo leipää. Se on eurot, mistä pitää puhua – ja tuloksesta.”
”Kohta on se tilanne, että puunkorjuuta suorittavat vain isot yritykset, joilla on vähän enemmän sananvaltaa yhtiöitä vastaan. Pienemmät vain näivettyvät pois, koska työmäärä on niin suuri kannattavuuteen nähden. Aina vain pitäisi tehdä hiukan enemmän että kannattavuus säilyy. Kuskit myös hinnoittelevat itsensä ulos. Kohta ei konekuski välttämättä osaa suomea.”
”Ylimääräisistä töistä pitäisi saada korvaus”
”Hinta saatava vastaamaan tämänhetkistä kustannustasoa. Paljon tullut lisätöitä, mistä ei pysty laskuttamaan.”
”Liikaa työlajeja sisällytetään mottihintaan, tarkempi erittely ja hinnoittelu lisätöistä olisi tarpeen. Olisi helpompi seurata kannattavuutta niiltä osin.”
”Jatkuvasti lisääntyvä metsäyhtiöiden taholta tuleva oheistyö ( koealojen otto, valokuvaaminen, luontoasioiden kirjaaminen ym. varsinaiseeen puunkorjuuseen liittymätön lisätyö) tulisi myös hinnoitella asianmukaisesti.”
”Erilaiset lisäpalvelut pitäisi hinnoitella toteutuvan kustannuksen mukaisesti. Raivauslisä, erikoistelat, pohjapinta-alamittaukset ynnä muut raportoinnit.”
”Lisätöille lisää hintaa, eikä kaadeta kaikkia työnjohdon töitä urakoitsijalle.”
”Ylimääräisistä töistä pitäisi saada korvaus. Esimerkiksi rekan kääntöpaikan valmistelu.”
”Asiakas lisää useasti työn sisältöä kesken sopimuskauden, vaikka niistä ei ole sopimusneuvotteluissa mitään keskusteltu aiemmin. Monet ns. pikkumuutokset työn kuvaan tulevat valtakunnallisena ohjeena, joka tulee ottaa käyttöön. Hintaa näistä ei heru kuinkaan.”
”Ajotaksataulukko ensiharvennuksille puuttuu.”
”Laskelmissa ei oteta huomioon, mitä jatkuva kasvatus merkitsisi puunkorjuun hinnoille ja puuhuollolle”
”Julkisuudessa vääristellään ja kerrotaan puolitotuuksia etenkin metsien luontoarvoihin sekä ilmasto- ja ravinneasioihin liittyen. Todelliset asiantuntijat, metsissä päivittäin työtä jo vuosikymmeniä tehneet ihmiset sivuutetaan sujuvasti. Esim. jatkuvaa kasvatusta yritetään väkisin viedä läpi valtamenetelmäksi, vaikka se olisi pikemminkin harvojen kohteiden täydentävä menetelmä. Esitetyissä laskelmissa ei oteta huomioon myöskään, mitä se merkitsisi esim. puunkorjuun todellisille hinnoille ja puuhuollolle pitemmän päälle. Tutkittua tietoa myös valikoidaan mediassa selvästi. Metsistämme ja niiden hoidosta pyritään pääosin uutisoimaan negatiivisessä hengessä, vaikka myös tutkimuksia on toisenlaisia, jos ne vain saisivat palstatilaa.”
”Esim. avohakkuukielto on täysin mieletön ajatus, euroopassa olevat kirjanpainajatuhot on siitä hyvä esimerkki. Ikävä kyllä keskustelussa on mukana paljon ajatuksia henkilöiltä, jotka asuvat isoissa kaupungeissa ja joilla ei ole mitään taloudellista sidosta metsään.”
”Uusille hakkuutavoille (poiminta, jatkuva kasvatua) saatava korjuuseen oikea hinta.”
”Jatkuva kasvatus kuka lie keksinny, tulis näyttää mallia.”
”Yksityismetsien omistusoikeutta pitää kunnioittaa”
”EU ei ymmärrä Suomen metsänomistusoloja. Täällä suurin osa yksityisomistuksessa, ja niille täytyisi antaa omaisuudensuoja. Muun muassa jokamiehen oikeus liikkua metsissä on uhattuna, jos omaisuudensuojaa ei kunnioiteta. Omistajat alkavat vaatia sen purkamista.”
”Metsät ja metsätalous pitää nähdä mahdollisuutena ja ratkaisuna yhtä lailla sekä ilmastoasioihin että Suomen taloudellisen toimeliaisuuden kannalta. Yksityismetsien omistus- ja käyttöoikeutta pitää kunnioittaa, eikä sanella yksityismetsien käyttöä ulkopuolelta.”
”Jokainen tehköön metsässään, mitä haluaa niinkuin metsälaki antaa myöten, mutta kantakoon myös itse virheet eikä yhteiskunnan avustuksella. Toivottavasti saadaan pidettyä EU kaukana Suomen metsistä.”
22.2.2022 kello 12.03: jutusta poistettu sitaatista Metsähallituksen yrittäjävalintaan liittynyt lause.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Historian valossa voi todeta, mitä lähempänä olet työssäsi kantoa, sitä epäinhimillisemmin Sinua kohdellaan. Ei totuutta muuksi se, sodan jälkeisessä suomessa ministerit kävivät porukalla ihailemassa kuinka kovasti työtä tekevät maamme kovimmat metsätyömiehet. Tämmönen ihannointi loppui viimeistään kun, ajatelkaa, tänä päivänä, voisiko toteutua? Arvoisa kuninkaallinen englantilainen viedään suomalaiseen korpeen ja häntä vaaditaan laittamaan kypärä päähän kunnes hänen puolisonsa heittää kypärän huitsin nevadaan…. Olihan sillä kilpailulla kuka tekee eniten ja siitä sai ahkeruus arvostuksen ja saatiin hillittyä ns. ansio kehitys koko ammattikunnalla. Pesonen toteteuttaa toiseen ammattikuntaan eri tavoin samaa asiaa…. Oishan se arsinaista tosi teeveetä kun televisioissa näytettäisiin kuka on ahkerin paperimies ja kenenkä tehtaalla, kuka eniten rehkii ja kuka on se päätäänn keskivartaloaan , parempi ylempi toisia. Varmaan se kuuntelijoiden katoaminen johtuu siitä että mitä äksöniä on tämän päivän metsämiesten tekemisessä??? Kansa haluaa katsoa rallia tai ameriikan kullankaivajia hiihtoa, varsinkin sen jälkeeen ainakin yhtä hiihtäjää kohtaan kiinnostuksen luulis paleltumoisen jälkeen lisääntyvän…. ei se tämän päivänn suomessa työnteko kiinnosta edes työnantajaa, työntekijä on kustannuserä josta pitää päästä eroon. Ja metistäkin näyttää olevan kannattavaa luopua, mettänhoitoyhistyksissä oikein erikoistuneita miehiä, onko naisia, jotka palvelevat heitä jotka haluavat luopua metistään ja mhy:n jäsenyydestä…. pittää lähtee katsomaan Puttiinin toimintaa….