Metsäsuhteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Meidän, 2020-luvulla elävien, metsäsuhteemme vertautuvat edellisten sukupolvien metsäsuhteisiin ainakin kahdella tavalla.

Ensinnäkin metsäkulttuuri sitoo meidät metsäsuhteiden jatkumoon. Metsät olivat esivanhemmillemme tärkeitä, ja me liitämme näitä ylisukupolvisia merkityksiä omaan metsäsuhteeseemme joko tiedostaen tai tiedostamattamme.  Toiseksi, metsäsuhteeseemme vaikuttavat oma elämäntarinamme, elinympäristömme ja yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja tavoitteet, joiden myötä uudistamme metsäkulttuuria.

Omassa metsäsuhteessamme voimme tunnistaa erilaisia piirteitä. Useimmat meistä arvostavat metsää hyvinvoinnin lähteenä – esimerkiksi taloudellisesta tai terveydellisestä näkökulmasta. Metsä nähdään kokonaisuutena, jossa metsäsuhteesta riippuen painottuvat puusto ja metsänhoito, metsien virkistyskäyttö tai ekologiset ulottuvuudet.

Kaiken tietämisen ja ymmärtämisen keskellä voisimme katsella metsää myös tunteen ja kokemuksen näkökulmista. Millaisia tunteita metsään liitämme ja miten metsäkokemukset vaikuttavat omassa metsäsuhteessamme? Metsään liittyvien päätösten taustalla on myös vahvoja tunteita ja kokemuksia.

Metsä koetaan myös kehollisesti, liikkumalla ja aistimalla. Metsäsuhteesta riippuen metsä voi olla paikka, joka koetaan siellä liikkuessa ja toimiessa – metsänpohja jalkojen alla. Aistikokemukset, erityisesti hajut ja tuoksu – kaadettu puu, pihka, sateesta märkä metsä – ovat vahvoja muistojen vahvistajia.

Blogisarjamme lopuksi toivotamme kaikille hyvää joulua. Samalla kannustamme pohtimaan sekä henkilökohtaisen että kansallisen metsäsuhteen piirteitä ja merkityksiä; millaisten tulevaisuuden metsien, metsäkulttuurin ja metsätalouden luomiseen osallistumme metsäsuhteillamme.

Jaana Laine (Helsingin yliopisto), Tuulikki Halla ja Reetta Karhunkorva (Itä-Suomen yliopisto) 

Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke, rahoittajana Metsämiesten Säätiö

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.