Metsäopiskelijan blogi:
Ei se ota jos ei annakaan!

Koska olen luonteeltani utelias ja tykkään kokeilla uutta ja kehittää itseäni, otin yhteyttä Metsälehteen, olisiko heillä tarvetta kesä- tai opiskelijabloggaajalle. Itselleni suurena yllätyksenä ideani olikin hyvä, joten tässä sitä ollaan.

Kun kesätapahtumia ei juurikaan ole, pitää vapaa-aika käyttää hyödyllisesti johonkin muuhun. Minä päätin jo maaliskuussa, että tänä kesänä aion katsoa mitä kaikkea käsillään voi metsänantimista saada aikaan.

Olen kuhmolainen metsätalousinsinööriopiskelija Elisa Oinas-Panuma. Syksyllä jatkuu kolmas vuosi opintojen parissa Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa. Ikää on kertynyt 22 vuotta ja haaveilen jo innolla tulevasta työurasta metsäalalla. Vastapainoksi sisällä ollessani istun nojatuolissa ja neulon villavaatteita metsäretkille. Repussa metsässä puhelimen lisäksi on aina ainakin, puukko, kiikarit, tulitikut ja ensiapupakkaus, mutta yleensä sinne eksyy myös kuksa, termarissa juotavaa, paketti makkaraa ja sinappia tai muuta syötävää.

Minusta metsässä liikkuessa parasta on ympäristön havainnoiminen

Minulle metsä on ennen kaikkea virkistäytymispaikka, jossa mieli lepää ja haaveileminen on helppoa. Siellä on niin sanotusti seinät leviällä ja katto korkialla ja aikaa niille Konsta Pylkkäsen sinisille ajatuksille. Minusta metsässä liikkuessa parasta on ympäristön havainnoiminen! Tuijottelen usein puiden latvoja ja bongailen erilaisia metsätuhoja ja eläinten jälkiä. Kuvia havainnoista otan silloin kun satun muistamaan kameran olemassaolon. (Siis valitettavan harvoin!)

Tärkeimpiin taitoihin, joita lapselle voi opettaa, kuuluvat luonnossa liikkuminen ja tulen tekeminen

Minua on lapsesta asti kuljetettu metsässä niin marjassa kuin halonhakkuureissuissakin. Joka reissulla isä testasi, olenko keskittynyt kulkemiseen kyselemällä mihin jätettiin auto, jolla metsään tultiin. Myös erilaiset tunnistustehtävät, kasvien ja eläinten jäljet, sekä korkeuserojen havainnointi kuuluivat metsäretkiin. Liputankin ehdottomasti sen puolesta, että tärkeimpiin taitoihin, joita lapselle voi opettaa, kuuluvat luonnossa liikkuminen ja tulen tekeminen.

Ulkoilu metsässä sopii kaikille.

Metsässä puuhastelu ei minulle tarkoita pelkästään mottorisahalla puiden kaatamista, vaan se on kaikkea muutakin. Välillä on mukavaa raivata vesakkoa metsätien varrelta, nostella polttopuita pinoon, tai ihan vain olla: keitellä nokipannukahvit ja paistella makkaraa samalla nuotiota tuijottaen. Suomessa on niin helppoa mennä ulkoilemaan metsään, ettei se edes vaadi uskomattomia erätaitoja ja kallista välineistöä tai valtaisaa suunnittelua etukäteen. Ulkoilu metsässä sopii kaikille.

 

 

Odotan innolla kesää, koska silloin on hyvät puitteet puuhastelusta bloggaamiseen! Suunnittelen ainakin kuusenkerkkäsiirapin, saunavastojen, tuohitöiden, pettuleivän tekemistä ja lehtikerppujen tekoa poroille.

Nautin puuhastelusta, ja onnistuneet tuotokset ovat pelkästään mukava lisä. Jos sinulla on hyviä vinkkejä, mitä kannattaa kokeilla, otan ilomielin vinkkejä vastaan! Voit kirjoittaa vinkkejä vaikka blogin alla olevaan kommenttikenttään.

terkuin Elisa

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Harrastukset Harrastukset