Metsävaratiedoista tai metsäsuunnitelmasta saa hyvän kuvan metsän hoitotarpeista. Näiden pohjalta on sitten mietittävä, paljonko itsellä olisi aikaa ja osaamista tehdä. Itselläni on mielessä polttopuusavotta, varsinaiset metsänhoitotyöt tulevat tutuiksi veljen metsän istutuksessa.

Hoidettavat kohteet selville

Metsäsuunnitelmasta, Metsään.fi-palvelusta tai metsäalan palveluntarjoajilta saa tietoa, missä olisi tarve metsänhoitotöille ja niiden hehtaarimääriä. Näiden pohjalta voi arvioida kuinka kiireellisiä työt ovat, ja millainen työmäärä metsässä odottaa.

Mitä teen itse, mitä tilaan?

Keskeinen kysymys on, paljonko itselläni on sulan maan aikaan aidosti aikaa käytettävissä metsätöihin. Aikaresurssin mukaan on tehtävä realistinen arvio siitä, mitä kohteita ehdin ja osaan itse tehdä. Omatoimisen kannattaa aloittaa istutuksesta ja heinäyksestä (työn kärkikohteita ja helpohkoja omaksua ovat istutus ja heinäys). Seuraava askel on ottaa raivaussaha haltuun ja tehdä taimikon varhaishoitoja sekä hakkuiden ennakkoraivauksia. Realistisen oman työn osuuden arvioinnin jälkeen on sitten päätettävä, paljonko minulla on käytettävissä rahaa, ja mitä töitä sillä tilaan palveluntarjoajilta.

Onhan se kuitenkin upeaa katsella itse istutettujen taimien ja hoidettujen taimikoiden kasvua.

Omalla työllä kustannussäästöjä ja kuntoa

Jos on aikaa ja viitseliäisyyttä, niin omalla työllä saa merkittäviä kustannussäästöjä juuri metsänkasvatuksen alkuvaiheessa, jolloin metsästä ei ole tuloja. Metsätyössä myös kunto nousee (on fyysistä toimintaa ja kunto nousee siinä sivussa huomaamatta). Jos ei ole tehnyt fyysistä työtä vähän aikaan, ja edessä on (tarkoitus tehdä) useamman päivän putki metsätöitä, niin kannattaa aloittaa ensimmäisenä päivänä maltillisesti eikä riuhtoa täysillä (oma kokemus, maltti ei ole minulla valttia). Onhan se kuitenkin upeaa katsella itse istutettujen taimien ja hoidettujen taimikoiden kasvua.

Polttopuusavotassa tekoajalla on väliä

Viime vuoden puusavotta oli kohteessa, jota pystyi tekemään hyvin jo lumisena aikana. Puut saatiin laanille jo maaliskuussa ja saman tien klapikoneella pilkkeiksi. Siitä sitten pinoon huhtikuun puolen välin paikkeilla lähes kuivina ja toukokuun alkupuolella pressut päälle. Näin onnistuttiin välttämään kesän sateet ja on kuivaa käyttökelpoista puuta muutaman vuoden tarpeiksi. Tämän vuoden työmaa on hankalammassa paikassa matkan takana ja luntakin on enemmän, joten aloittaminen siirtyy loppukevääseen. Nyt ei varmaankaan päästä nauttimaan kevään parhaista pilkkeen kuivatuskeleistä. (vaan menee myöhäisemmäksi). Toivottavasti ensi kesä ei ole yhtä sateinen kuin viime vuonna.

Hyviä hetkiä oman metsän hoidossa itse tehden tai toiselta tilaten! Tärkeintä on tehdä päätös ja toimia sen mukaisesti, metsä kiittää päätöksistä.

Veikko Iittainen
Kirjoittaja on metsäammattilainen ja metsänomistaja 

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.