Oletko tuntenut miten kuusen auennut käpy pehmenee käsien välissä sitä kevyesti rullaillessa? Kuinka katajan oksalla ripsottelu saa kaikki aistit aukeamaan? Kuinka silkkinen on koivun valkoinen tuohi? Miten pehmeältä kaarnikan varpu tuntuu sormien välissä? Miten raikasta on upottaa varpaat suonsilmään?

Metsäkosketus voi olla fyysinen kuten yllä kuvataan ja sitä voi tapahtua metsätöiden lomassa, huomaamatta ja sen enempää asiaa huomioimatta. Se voi olla aromaterapeuttista, sillä etenkin havupuissa on paljon haihtuvia öljyjä, jotka tuoksuvat voimakkaasti aurinkoisena päivänä. Sateen jälkeen tuoksuu voimakkaasti lehtipuut. Iho on suurin elimemme, jonka kautta esimerkiksi saunassa vastoessa elimistöömme imeytyy biokemiallisia aineita.

Metsään liitetään myös energeettisiä vaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa mielen ja sielun tasolla. Puihin liitetään kulttuurissamme erilaisia myyttejä ja ominaisuuksia, joita saamme itsellemme kun olemme yhteydessä puihin. Esimerkiksi koivu symboloi uusia alkuja ja hyvyyttä. Toki saamme metsäkosketusta syödessämme marjoja, sieniä ja villiyrttejä. 

Paneudumme tässä blogissa nyt enemmän ihon kautta tulevaan metsäkosketukseen ja sen fyysisiin terveysvaikutuksiin. Haastattelin Uute Scientific Oy:n Re-Connecting Nature®-mikrobiuute tuotepäällikkö ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Iida Mäkelää. Iida tutkii pääasiassa miten bakteerien monimuotoisuus eroaa kaupunki- ja maaseutuympäristöjen välillä ja miten tämä saattaa vaikuttaa terveyteemme.

Iida asuu nykyään Helsingissä, mutta hän on kasvanut maaseudulla nuoreksi aikuiseksi saakka. Luonto sekä metsä ovat olleet Iidalle aina todella tärkeitä ja tämän takia hän päätyikin opiskelemaan myös ympäristöalaa. Isovanhempani ovat metsänomistajia ja pitkän aikavälin tavoitteenani on myös itse omistaa metsää tulevaisuudessa, kertoo Iida.

Metsäkosketuksen terveysvaikutuksia  

Varsinkin lapsilla on havaittu nopeitakin muutoksia säännöllisen luontokosketuksen ja esimerkiksi hiekkalaatikkoon lisättyjen mikrobien myötä. Lapsuusaikana on erityisen tärkeää vahvistaa luontokosketusta, sillä silloin kehittyy ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä. Iida kertoo, ettei koskaan ole kuitenkaan liian myöhäistä vahvistaa immuunijärjestelmää. Immuunijärjestelmämme on siitä hieno, että se oppii ja seuraa jatkuvasti kaikkea, mitä kehossamme ja ympäristössämme tapahtuu. 

Vaikka immuunijärjestelmä kehittyy kaikista eniten juuri varhaislapsuuden aikana, ei aikuisena tapahtuva luontokosketus mene hukkaan – se kouluttaa immuunijärjestelmäämme ja auttaa sitä toimimaan oikealla tavalla, kannustaa Iida.

Luontoaltistuksen hyvistä vaikutuksista terveyteemme Iida kertoo, että siitä löytyy useita tieteellisiä tutkimuksia. Lähitulevaisuudessa myös erilaisten luontointerventioiden terveyshyötyjä tullaan varmasti tutkimaan. On huomattu, että elinympäristöllämme ja yhteydellämme luontoon on merkitystä tulehduksien hillitsemisessä, immuniteetin vahvistamisessa sekä allergioiden ja autoimmuunisairauksien riskin minimoimisessa. Tieteellisen tiedon lisääntyessä myös lista terveyshyödyistä varmasti pitenee, tietää Iida.

Hoitavan metsän metsänhoito

Pienten lasten vanhempana minua tietysti kiinnostaa omien lasten luontoyhteyden vahvistaminen. Kysyinkin Iidalta, miten metsänomistajana voisin edesauttaa omassa metsässäni mahdollisimman monimuotoisen mikroympäristön syntyä fyysisen terveyden näkökulmasta? 

Iida harmittelee, että valitettavan usein taloudellinen hyöty ohjaa metsien käyttöä. Vanha metsä on hyvä esimerkki alueesta, jossa on rikas ja monimuotoinen eliöyhteisö. Tällaiset metsät ovat kuin mosaiikki erilaisia pieniä elinympäristöjä, joissa yksittäisellä lahopuullakin on iso merkitys monimuotoisuuden tukemisessa. 

Haluaisin rohkaista metsänomistajia miettimään uusimpiin tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuvia metsänhoitotapoja, joilla voidaan säilyttää mahdollisimman monimuotoinen elinympäristö, joka turvaa kaikkien lajien säilyvyyden alueelle, jatkaa Iida.

Iida haluaakin rohkaista metsänomistajia ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta.

Talousmetsät eivät tarjoa samankaltaisia monimuotoisia ympäristöolosuhteita kuin esimerkiksi vanhat aarnimetsät, vaikka myös talousmetsistä saatava luontoaltistus on hyödyllistä. Haluan ehdottomasti rohkaista ihmisiä liikkumaan luonnossa, sillä luonnossa oleilulla on myös muita merkittäviä vaikutuksia terveyteemme muun muassa stressin lieventämisessä, muistuttaa Iida.

Metsänomistaja – terveyden perikuva?

Pohdin, onko metsänomistajat ja metsässä työtä tekevät keskivertoa terveempiä. Iida ei tiedä onko asiaa tutkittu, mutta hän muistuttaa metsän kokonaisvaltaisista hyvinvointivaikutuksista seuraavasti: yleisesti ottaen fyysinen terveys ja luontoyhteyden suotuisa vaikutus siihen on vain yksi osa-alue terveyttä. Tämän lisäksi sosiaaliset suhteet ja henkinen terveys ovat asioita, jotka vaikuttavat kokonaisterveyden muodostumiseen. Nykyaikainen metsänhoito on myös melko koneistettua, jolloin luonnossa liikkuminen jää vähäisemmäksi. 

Iida painottaa, että ulkoilu, luonnossa liikkuminen ja luonnon antimien keräily (jokamiehenoikeuksien puitteissa) ovat kaikki terveyttä edistäviä aktiviteetteja. Juuri luonnonmateriaalien kanssa kosketuksissa oleminen auttaa osaltaan säilyttämään tämän tärkeän luontokosketuksen. 

Pullotettua metsäkosketusta

Monesti luonnossa liikkuminen jää kuitenkin liian vähälle kaupungissa tai arjen kiireiden tai sen asettamien rajoitteiden vuoksi, jolloin uutteen käyttäminen auttaa ylläpitämään luontoyhteyttä asuinpaikasta tai elämäntilanteesta riippumatta, kertoo Iida Re-Connecting Nature® mikrobiuutteesta. Uutetta voi lisätä kosmetiikkaan, leluihin ja vaatteisiin. Iida kertoo, että juuri tällaiseen uute on kehitetty. Tuote osana esimerkiksi kosmetiikkaa auttaa ylläpitämään luontokosketusta myös talvella tai sellaisina päivinä, kun emme pääse kosketuksiin luonnonmateriaalien kanssa. Luontoyhteydellä ei ole yliannostuksen vaaraa, iloitsee Iida.

Luontoaltistuksen lisäämisestä esimerkiksi talvikuukausina, jolloin metsänomistaja ei pääse olemaan kosketuksissa luontoon niin kattavasti, voisi olla perusteltua, pohtii Iida. Luontoaltistus on myös tärkeää muille perheenjäsenille tai lemmikeille, jotka eivät välttämättä ole niin aktiivisesti metsässä, Iida muistuttaa.

Re-Connecting Nature® -mikrobiuute valmistuksesta Iida kertoo seuraavaa: uute tehdään kotimaisista raaka-aineista yhdistelemällä muun muassa erilaisia ja monimuotoisia kasvipohjaisia komposteja. Niiden avulla saadaan luotua samankaltainen rikas ja monimuotoinen bakteeriyhteisö kuin mitä luonnonympäristöistä löytyy. Tällaista luonnollista ja monimuotoista bakteeriyhteisöä ei ole mahdollista kasvattaa laboratoriossa, päättää Iida haastattelun.

Kiitos Iida Mäkelä haastattelusta. Ihailen suuresti tutkijoita, keksijöitä ja muita propellipäitä, jotka osaavat kehittää yhdestä ajatukesta näin upean tuotteen. 

Olen itse kerännyt monipuolisesti tietoa oman metsäsuunnitelmani päivittämistä varten ja tämä näkökulma tulee ehdottomasti olemaan vahvasti mukana suunnittelussa. 

Mitä ajatuksia tästä herää?

Kiitos, kun luit tänne asti. Kerro ajatuksesi kommenttikenttään.

Lämpimin terveisin

Johanna

• Lue Johannan aikaisemmat blogitekstit täältä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.