Suvun tai perheen metsä opitaan tuntemaan usein jo lapsena. Metsässä on kuljettu tavallisesti isän mukana omaksuen metsään liittyviä tietoja, taitoja, toimintatapoja ja arvoja eli metsänomistamisen elävää perintöä, jota halutaan siirtää eteenpäin omille lapsille.

Omistettu metsä voi merkitä yhteyttä sukujuuriin, lapsuuden kotipaikkaan tai isovanhempiin. Metsässä voi olla rakkaita paikkoja muistoineen. Metsässä näkyvät jäljet suvun historiasta voivat olla merkityksellisiä. Metsäomaisuudesta huolehtiminen voi olla edellisten sukupolvien tekemän työn kunnioittamista.

Toisille metsänomistajuus tulee pyytämättä ja yllättäen pistäen miettimään metsäasiat uudelleen. Perheessä ei ehkä ole puhuttu metsästä eikä sen omistamiseen liittyviä tietoja, taitoja ja käytäntöjä ole siirretty. Käsitys perheen metsiin liittyvistä arvoista ja tavoitteista on voinut jäädä ohueksi. Vaikka metsää ei käytettäisi aktiivisesti ja se sijaitsisi kaukana, metsästä luopuminen ei tunnesyistä ole vaihtoehto.

Ylisukupolvisuuteen voi sisältyä monimutkaisia ja kipeitäkin asioita. Kun metsä tulee perintönä läheisen kuoleman jälkeen, osapuolilla on tunteet pinnassa. Sukupolvenvaihdosprosessi voi kestää vuosia. Eri sukupolvien metsäsuhteet ja samalla tavoitteet metsän omistamisessa voivat erota toisistaan aiheuttaen jännitteitä ja ristiriitoja.

Vaikka metsää ei käytettäisi aktiivisesti ja se sijaitsisi kaukana, metsästä luopuminen ei tunnesyistä ole vaihtoehto.

Perinteet myös velvoittavat. Joillekin metsänomistajuus voi muodostua taakaksi. Metsään liittyviä päätöksiä ei voikaan tehdä itsenäisesti, jos metsä on suvun yhteisomistuksessa. Parhaimmillaan yhteisomistus lisää yhteenkuuluvuudentunnetta ja yhteisöllisyyttä.

Metsä on usein osa suvun ja perheen historiaa ja yksilön elämäntarinaa. Läheiset ihmiset kytkeytyvät osaksi tarinaa ja myös omaa metsäsuhdetta.

”Kai sitä on jotenkin kiinni kasvanu, että sitten semmonen tietynlainen tunnearvo, et ei niistä oikein henno luopuakkaan. Se on yks osa tätä elämää, että sitä on joteenniin kasvanu kiinni varmaan näihin kuvioihin.”

Metsänomistaja, mies, s. 1958

Reetta Karhunkorva (Itä-Suomen yliopisto)

Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke, rahoittajana Metsämiesten Säätiö

(Blogitekstin kuvassa esiintyvä henkilö ei liity tutkimukseen tai blogiin.)

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.