”Kesäkuussa on aika, jolloin kuusimetsät ovat salaatinvaaleita; kullanvihreiden kerkkien koristamina ne loistavat lehtimetsiä iloisemmin. Silloin nuori pihka tuoksuu keväisen pehmeästi kuusen uloimmissa oksissa ennen kuin ne kovettuvat kuusenhavuiksi, hautahavuiksi. Valoisa on aika, jolloin kuusi koristaa itsensä ja seisoo vaaleissa juhlavaatteissa.”
Harry Martinson

Kerkkä – villiyrttien kunkku

Kuusenkerkkäreseptejä on monenlaisia, esimerkiksi siirapin valmistukseen. Siirappia voi käyttää maustamiseen tai yskänlääkkeenä. Kaupoista saa myös kerkkäjauhetta, jota on kätevää käyttää ruoanlaitossa mausteena.

Oman perheen tai tuttavapiirin käyttöön on helppo kerätä tarvittava kerkkämäärä omasta metsästä tai luvalla jonkun toisen metsästä. Päivässä saa kokoon parikymmentä kiloa. Suurempien määrien keruu yrttiyrittäjien tarpeeseen on jo hieman haastavampi asia. Kerkät pitää saada nopeasti kylmään, pakkaseen tai jatkokäsittelyyn, koska tuoreet salaatinvihreät kerkät pilaantuvat herkästi. Tuoreuden lisäksi pitää tietysti huolehtia hygieniasta ja muista elintarvikelainsäädännön vaatimuksista.

Luomu on valttia

Omissa Raaseporissa sijaitsevissa metsissäni on aika paljon kerkän keräämiseen sopivia kuusentaimikoita ja nuoria kuusikoita. Metsäni ovat myös Luomu-sertifioituja, joten sieltä kerättävät luonnontuotteet kiinnostavat yrttiyrittäjiä. Kerkkäkausi ajoittuu kuitenkin vuoden kauneimpaan ja ennestäänkin kiireiseen aikaan, johon en kaipaa enempää askaretta. Siksi olemme sopineet yrttiyrittäjän kanssa, että hän järjestää tänne 2–3 päiväksi parikymmentä poimijaa ja huolehtii itse varastoinnista ja kuljetuksesta. Omalla vastuullani on ohjata poimijat sopiviin paikkoihin. Tarkkana pitää olla erityisesti joulukuusenviljelmillä. Parhaimmassa tapauksessa kerkän keräys korvaa muotoleikkauksen, huonoimmassa tapauksessa pilataan joulukuusi.

Poiminnan ajoitus

Poiminnan ajoituksessa on oma haasteensa, sillä vuosikasvaimien puhkeamisessa on yllättävän suurta yksilöllistä vaihtelua. Me suunnittelemme poiminnan kesäkuun ensimmäiseen viikonloppuun ja toivomme, että suurin osa kerkistä on silloin juuri sopivan kokoisia. Saapa nähdä, miten ajoitus natsaa.

Huonolla onnella kerkät voivat olla nuutuneina hallayön jälkeen, joskin tämä on tapahtunut viime vuosikymmeninä hyvin harvoin meidän seudullamme. Sen sijaan kuusenneulaspistiäiset ovat lisääntyneet ja voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä joulukuusen kasvattajille ja kerkänkerääjille. Tämä hyönteinen munii nuorten kuusten vastapuhjenneisiin silmuihin. Toukat ovat aivan samanvärisiä kuin kerkän tuoreet neulaset ja vaikeasti havaittavia. Todennäköisesti moni kerkkiä hotkiva yrttien ystävä on syönyt myös näitä toukkia.

Kåre Pihlström

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.