Kaupunkimetsän läheisyys

Kaupunkimetsät osoittautuivat tärkeiksi ja rakkaiksi vuoden 2020 Suhteeni Metsään -keruussa. Kaupunkialueiden metsät tuovat kiireiseen ympäristöön paikan, jossa voi rauhoittua, hengittää ja seurata luontoa.

Kaupunkimetsät ovat Jaana Laineelle tärkeitä ja läheisiä. Hän näkee kaupunkimetsän kerrostalokotinsa ikkunasta, odottaa pysäkillä bussia pienen metsikön kupeessa, ja lenkkeilee lähimetsässä, jossa hän myös seuraa vuodenaikojen vaihtelua. (Kuvaaja: Sari Kotivirta)
Kaupunkimetsät ovat Jaana Laineelle tärkeitä ja läheisiä. Hän näkee kaupunkimetsän kerrostalokotinsa ikkunasta, odottaa pysäkillä bussia pienen metsikön kupeessa, ja lenkkeilee lähimetsässä, jossa hän myös seuraa vuodenaikojen vaihtelua. (Kuvaaja: Sari Kotivirta)

Vuonna 2020 Suhteeni Metsään -keruuseen osallistui yli 300 vastaajaa. He kirjoittivat kaupunkimetsistä neljästä eri näkökulmasta: läheisyys, terveysvaikutukset, monimuotoisuus ja metsän olemus.

Kaupunkimetsissä luonto tulee lähelle kotia. Läheiseen metsään voi piipahtaa arjen keskellä: lenkille, ulkoiluttamaan koiraa, nauttimaan metsän tunnusta. Erityisesti korostettiin lasten mahdollisuuksia leikkiä lähimetsässä ja oppia tuntemaan metsäluontoa.

”Työmatkani pituus on vajaa kilometri. Paras reitti työpäivään alkaa elämyksellisen, voimaannuttavan metsäpolun kautta ja olen kuitenkin samaan aikaan kaupungin ytimessä. Sukeltamalla metsäreitille tekee samalla rentouttavan pikaisen ja raikasta puuilmaa sisältävän larpin, jossa voi joskus haastella rusakon kanssa tai ihailla ketteriä oravia. Joka aamu on erilaisen metsäseikkailun mahdollisuus. Ihmeellistä ja ilmaista luksuselämää on tämä.” (Kuva: Tiina Kärkäs-Sund/Metsie-kokoelma/Lusto)

Kodin lähellä olevaan metsään kiinnytään. Sen tuhoutumisen uhka ahdistaa, mutta myös motivoi toimimaan ja puolustamaan metsää hakkuilta ja rakentamiselta. Kaupunkimetsissä tärkeää hakkuiden vähyys ja huomaamaton toteutus.

Metsäluonnon tarkkailu tuottaa iloa. Huomio kohdistuu puihin, muihin kasveihin ja metsän eläimiin, erityisesti lintuihin. Vuodenajat luovat pieneenkin metsään tunnelmallisia värisävyjä ja vivahteita. Kaupunkimetsissä arvostetaan erityisesti vanhoja puita ja metsän tunnelmaa.

”On onni saada asua melkein kaupungin keskustassa ja nähdä metsän tapaisessa puustonlämpäreessä ikkunani alla vuodenaikojen vaihtelut, puut, pensaat ja kaikki linnut ja toisella suunnalla silmä tavoittaa Saimaan. Myös kettu tai ehkä toinenkin asuu tällä samalla tontin laidalla ja rusakot myös. Pojanpoikani loihe lausumahan kun katselimme jälkiä. ’Missä pupu, siellä kettu.’ Ihan oikein oivalsi lapsi.” (Kuva: Soile Rinno/Metsie-kokoelma/Lusto)

Ihmiset tarvitsevat kaupunkimetsiä, sillä ne tarjoavat vaihtoehdon kaupunkiympäristön vilinälle, ihmisten ja liikenteen runsaudelle. Metsässä voi hetken rauhoittua, hengittää. Metsässä ilma koetaan puhtaammaksi ja terveellisemmäksi.

Osa kirjoittajista ilmoitti kaupunkimetsien olevan lähinnä puistoja. Heille todelliset metsät ovat jossain kaupungin ulkopuolella ja sinne mennään retkeilemään ja kokemaan metsän laajuus. Kuitenkin suurimmalle osalle kirjoittajista lähellä kotia sijaitseva kaupunkimetsä oli tärkein ja useimmin vierailtu metsäalue.

Anna Westmanin (kuvassa) metsäsuhde: ”Kävelen paljon lähiympäristössäni esimerkiksi erilaisissa puistoissa. Tämä #metsie oli esimerkki keväisistä iltalenkeistäni.” (Kuva: Anna Westman/Metsie-kokoelma/Lusto)

Kaupunkimetsän ei tarvitse olla laaja. Pienikin metsäalue luo kaupunkioloissa riittävän metsän tunnelman ja antaa kokemuksen yhteydestä luontoon.

“Koen kuitenkin, että kaikki olemassaoleva metsä on tärkeää: oli se talousmetsää, jossa itsekin sieniretkiäni suoritan; rauhoitettua kaupunkimetsää, joka tarjoaa kävijöilleen edes hetken illuusion luonnonhelmasta tai oikeasti vanhaa metsää, jossa vielä näkee naavaa ja kaatunutta puuta.”

Jaana Laine (Helsingin yliopisto)

Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke, rahoittajana Metsämiesten Säätiö

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Kuvat