Vaikka metsä ei minulle olekaan pääelinkeino, on sillä kuitenkin itselleni erityinen arvo.
Metsäinen polkuni alkoi 2000-luvun alussa. Tuolloin pidin itseäni lähinnä metsäsijoittajana. Kun vuosien kuluessa metsätilojen hinta nousi tasolle, jonka jälkeen metsään rahan laittaminen on ollut lähinnä rahan lahjoittamista, tyydyin metsän omistajan statukseen.
Vuosien varrella asenteeni muuttui yhä enemmän siihen suuntaan, että olen vastuussa metsäni hyvinvoinnista.
Vuosien varrella asenteeni muuttui yhä enemmän siihen suuntaan, että olen vastuussa metsäni hyvinvoinnista. Talousnäkökulma ei kuitenkaan ole väistynyt mihinkään. Yhä selvemmin tajusin, että ne muodostavat symbioosin; ilman toista ei ole myöskään toista.
En siis ole metsäsijoittaja, enkä metsänomistaja; olen metsän hoitaja.
Siirryin omistajastatuksesta metsän hoitajaksi, jonka jälkeen metsä on merkinnyt entistä enemmän. En siis ole metsäsijoittaja, enkä metsänomistaja; olen metsän hoitaja.
Kun aloitin metsänomistajana 15 vuotta sitten, fokus oli metsätaloudessa – paino sanalla talous. Viime vuosina olen katsonut metsää yhä enemmän myös ilmastomuutoksen kannalta. Ilmastomuutoksen mukana on tullut mukaan myös monimuotoisuus.
Päätöksiä tehdessäni olen tämän kolmion sisällä ja pyrin tekemään päätökset niin, että kokonaistulos kolmen ulottuvuuden suhteen on paras mahdollinen. Täytyy tosin myöntää, että kolmion kärjillä on edelleen erilainen painoarvo päätöksissä, ehkä näin: talous=5, ilmasto=3 ja monimuotoisuus=2.
Yhä enemmän katson päätösten vaikutusta pidemmälle tulevaisuuteen ja otan huomioon myös riskin vaikutuksen. Päätösten tekeminen on todella vaikeaa, koska kolmiossa sekoittuu metsätalous, talous- ja ilmastotieteeseen (sisältää mm. kemiaa ja fysiikkaa) sekä biologiaan – ei kovin eksaktien tieteiden cocktail.
Miksi Blogi?
Me metsän hoitajat teemme jatkuvasti merkittävästi ilmastoon vaikuttavia päätöksiä. On turha odottaa ylemmältä taholta ohjausta ja tukia. Yritän itse parhaan kykyni mukaan ottaa huomioon haasteet ja tehdä hyviä päätöksiä. Kerron niistä blogissani.
Ilmastomuutoksen hallinnan kannalta on olennaista tehdä oikeita päätöksiä kaikkien vaikuttavimmissa päätöstilanteissa. Kerron blogeissani, miten itse olen yrittänyt toimia. Esittelen seitsemän tyypillistä päätöstilannetta. Uskon, että päätökset voivat olla hyviä, vaikka itselleni metsän tuotto onkin tärkeintä.
Toivon teiltä muilta palautetta. Miten itse olette löytäneet vielä parempia ratkaisuja.
Metsäomistajalle ei ole tarjolla selkeää ohjeistoa, miten toimia. Onko edes riittävästi tietoa, jonka pohjalta voitaisiin tehdä ohjeet, miten metsätaloudessa voidaan taloudellisimmin ja tehokkaimmin vastata ilmastomuutoksen haasteisiin? Tämän hetken totuus näyttää siltä, että on vain eri toimijoilla erilaisia käsityksiä tarvittavista toimista, jotka ovat osittain myös hyvin ristiriitaisia. Siksi metsänomistaja joutuu nyt itse ja yksin tekemään päätökset.
onneksi vaimoni on opettanut minua luottamaan lopullisia päätöksiä tehtäessä myös intuitioon
Päätöksiä tehtäessä painolastinani on diplomi-insinöörin koulutuksen ja tietojohtamisen työuran analyyttisyys, metsäinsinöörin opit ja pyrkimys sitä kautta rationaalisiin päätöksiin; onneksi vaimoni on opettanut minua luottamaan lopullisia päätöksiä tehtäessä myös intuitioon.
Seuraavassa blogissa kerron metsänomistajan ilmastohaasteista.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Etsiessäni merkityksellisiä sisältöjä internetistä, löysin tämän sisällön ja sen tuottajan. Jätä PK metsän uudistuksen yhteydessä pystyyn linnunlaulupuu. Suomen kirjallisuudessa se on upeasti esille tuotu.
Metsän merkitys on minulle juureni, aistielämys ja yhteisöni elinehto.
Analyyttisyys ei ole pahe. Analyysi summattuna intuitiolla tuottaa parhaan tuloksen epäilemättä. Mielipiteiden vaihto ja keskustelu tuo aina summana suuremman tuloksen kuin 1.
Luin esittelysi aloittaessasi blogisi lukemisen. Lähtökohta saa puoltoääneni. Unelmien toteutus on elämää. Tyhjästä paljon, paljon vastuuntuntoa on kuva täynnä kauneutta. Merkitys on myös ns. hiljaisella tiedolla. Sukupolvilta toiselle siirtyy tietoa ilman tieteen ja laskelmien kahleita. Usein se tieto on oikeaa ja tavallaan intuitiivista. Isältä, metsän pojalle tai -tyttärelle. Hyvä elinkaari toteutuessaan. Sitä tietoa tunnistan itsessäni olematta metsänhoitaja, -omistaja tai – sijoittaja. Minulla on arvokas nautintaoikeus Suomen metsiin. Se on oikeutena erityinen.
Kestävän kehityksen periaate saa kannatukseni. Aina on paras vaihtoehto ilmaston suhteen olemassa. Joskus se on kaiketi avohakkuu, joskus metsänparannus hienovaraisesti. Metsänomistajan on oikeus saada tuottoa metsän ylläpidosta. Metsänhoito on kaiketi laajasti syy ja seuraussuhteen ymmärtämistä. Metsä antaa paljon, mutta ottaa pois jos ei sen elinehtoja kunnioita.
Minulle metsä on nautintaoikeus, turva, lepopaikka kaikille aisteille, tuoksuineen.